Ero sivun ”Turun nähtävyydet” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Läntinen keskusta: lähde? |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 40:
[[Qwenselin talo]] Aurajoen rannalla heti [[Turun kaupungintalo]]n vieressä on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin [[Pietari Brahe]]n [[1652]] laadittamassa asemakaavassa [[aatelisto]]lle varatulle alueelle noin vuonna [[1700]]. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu [[1800-luku|1800-luvun]] [[apteekki]], johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi [[laboratorio]]ta ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus. Museon näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, [[1920-luku|1920-luvun]] lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa. Museossa toimii myös niin sanottu lasten apteekki, jossa museon sisäpihalla ja luonnossa opiskellaan lääkeyrttejä ohjauksessa. Pakaritupasiiven pohjoispäässä sijaitsevat entiset talli-, lantala- ja käymälätilat sekä navetta.
Muut muiden aikakausien asumista esittelevät museot ovat Turussa [[Kuralan Kylämäki]] sekä [[Ett hem|Ett hem
Arkielämää esittelee myös [[Luostarinmäen käsityöläismuseo]], joka on Turun keskustassa Vartiovuoren kupeessa sijaitseva ulkoilmamuseo. Museo käsittää 18 korttelia, joiden yli kolmessakymmenessä alkuperäisillä paikoillaan säilyneissä puutaloissa esitellään perinteisten kaupunkikäsityöläisten verstaita ja asumuksia ja sitä kautta suomalaisia rakennusperinteitä, puun käyttöä sekä 1800- ja 1900-luvuilla eläneiden suomalaisten käsityöläisten arkielämää. Esillä on muun muassa merimiehen ja kirvesmiehen talo, kellosepän verstas ja tupakantekijän talo. Museossa on oma [[posti]] sekä pieni kauppa, josta voi ostaa vanhan ajan makeisia ja suomalaisia käsityötuotteita. Vanhojen 1800-luvun aikaisten asumusten lisäksi esillä on [[1960-luku|1960-luvulla]] museossa asuneiden miesten talo, sekä museoalueen viimeisen asukkaan, [[1980-luku|1980-luvulla]] kuolleen vanhan naisen yksiö. Luostarinmäen käsityöläismuseo avattiin yleisölle [[29. kesäkuuta]] [[1940]]. Museon tekee maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen se, että alueen taloja ei ole koottu paikalle muualta vaan ne ovat alkuperäisinä alkuperäisillä paikoillaan. Muualta maailmasta ei samanlaista alkuperäistä kokonaisuutta löydy. Museolle on myönnetty F.I.J.E.T.:n kansainvälinen matkailupalkinto Kultainen omena vuonna [[1984]] ainoana [[pohjoismaat|pohjoismaissa]].
|