Ero sivun ”Herodotos” versioiden välillä

Herodotos mainitsee [[Egyptin 26. dynastia]]n (672–525 eaa.) hallitsijat oikeassa aikajärjestyksessä. Sen sijaan varhaisemmista [[faarao]]ista, joita hänen mukaansa oli ollut yli 300, hän mainitsee nimeltä vain muutamia ja teki myös karkeita kronologisia virheitä. Esimerkiksi hän sijoitti [[Kheopsin pyramidi]]n rakentamisen aivan liian myöhäiseen ajankohtaan.<ref>http://www.livius.org/he-hg/herodotus/logos2_06.html</ref><ref>Historiateos, 2:100-182100–182, vrt. {{kirjaviite | Tekijä = Wendy Boase | Nimeke = Faaraoiden Egypti | Sivu = 32-33 (luettelo faaraoista ja heidän hallitsijakausistaan) | Suomentaja = Risto Kautto | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1978 | Tunniste = 951-0-08701-7}}</ref>

Yhtenä kummallisimmista Herodotoksen kertomuksista on pidetty sitä, että [[Persia]]n valtakunnan itäisimmissä osissa elää ketun kokoisia muurahaisia, joilla on turkki.<ref>[http://classics.mit.edu/Herodotus/history.mb.txt Historiateos, 3:102-105102–105]</ref> Hänen mukaansa alue on hiekka-autiomaata, josta jättiläismuurahaiset löytävät usein [[kulta]]hiekkaa kaivaessaan sinne käytäviä, ja alueen asukkaat keräsivät muurahaisten löytämän kullan talteen. Ranskalainen kansatieteilijä [[Michel Peissel]] on kuitenkin löytänyt nykyisin [[Pakistan]]iin kuuluvasta osasta [[Kashmir]]ia eläinlajin, [[orava]]n sukuisen [[himalajanmurmeli]]n, jota Herodotos on mahdollisesti tarkoittanut. Seudun maaperässä todella on kultaa, ja Peisselin mukaan alueen asukkaat ovat vahvistaneet, että siellä todella on kerätty talteen murmelien löytämää kultaa. Peissel on lisäksi arvellut, että Herodotos olisi sekoittanut toisiinsa [[persian kieli|persian kielen]] [[murmeli]]a ja vuoristomuurahaista tarkoittavat, äänteellisesti toisiaan muistuttavat sanat.<ref>Michel Peissel: "The Ants' Gold: The Discovery of the Greek El Dorado in the Himalayas</ref>