Ero sivun ”Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
p Ajatusviivoja |
||
Rivi 92:
[[Kuva:Kiasma Helsinki2.jpg|thumb|400px|Patsas Mannerheimintien takana Kiasmaa vasten. Museorakennus on nyttemmin laajalti hyväksytty osaksi patsasmiljöötä.]]
Jalustan ja patsaan pystytysalueen suunnittelivat yhdessä Aimo Tukiainen ja arkkitehti [[Osmo Sipari]]. Alueen [[maaperä]]ssä oli [[Hiekka|hiekan]] lisäksi myös [[Savi|savea]], joten vajoamisen estämiseksi perustuksiin juntattiin savikerroksen läpi ulottuvia [[betoni]]paaluja.<ref name="ko151152">Konttinen 1989, s. 151–152</ref> Alun perin paikalle suunniteltiin puistoa, mutta puiden määrä jäi kolmeen [[Lehmukset|lehmukseen]].<ref name="ko151152" /> Tasanne, jolla patsas sijaitsee, päällystettiin punaisilla [[graniitti]]laatoilla. Maaston kaltevuuden takia tehtiin myös graniittinen tukimuuri, joka jatkuu kauempana betonisena. Kivimateriaali on Balmoral Red -nimistä punaista graniittia, jota kutsutaan myös [[rapakivi]]graniitiksi.<ref>Samaa kiveä kiillotettuna on muun muassa Havis Amandan graniittiallas Helsingissä. Satu Oksanen, Havis Amanda
Patsasvaltuuskunnan puheenjohtaja, professori ja rehtori [[Erik Lönnroth]] suunnitteli aluksi, että jalusta voisi olla yhdestä kivilohkareesta hakattu, mutta idea hylättiin korkean hinnan ja vaikean kuljetuksen takia.<ref name="ko153156">Konttinen 1989, s. 153–156</ref> Jalusta tehtiin useasta lohkareesta. Sen pohjapinta-ala on 2,72 × 6,3 metriä ja myös korkeus on 6,3 metriä.<ref name="ko153156" /> Kivet muodostavat vain jalustan ulkopinnan, sisäosa on täytetty teräsbetonilla. Jalustaan on kiinnitetty tekstiksi nimi "Mannerheim" ja marsalkan elinvuodet, lisäksi alimmassa kivessä on patsaan tekijän nimi ja valmistumisvuosi. Tekstien sijoittelusta oli erimielisyyksiä. Paljastamisen jälkeen jo heti ensimmäisenä kesänä jalustaan oli tullut läiskiä sadeveden, patsaan patinoitumisprosessista tulleiden kuparisuolojen ja betonin yhteisvaikutuksesta, mutta läiskät saatiin puhdistetuksi ja jalusta saumattiin uudelleen.<ref name="ko153156" /> Tukiaisen mielestä betonilla täyttö oli virhe. Hänen mielestään jalusta olisi kestänyt vesien liikkumisen, jos siihen olisi vain tehty kaivo, kun nyt vedet valuvat saumoista ja likaavat graniitin.<ref name="sk" />
Rivi 152:
== Nähtävyytenä ==
Patsasta on kukitettu moneen otteeseen, kuten kunnianosoitukseksi Mannerheimille ja [[Talvisota|talvisodan]] alkamisen muistoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mannerheiminperinnesaatio.fi/saatio | Nimeke = Säätiön toiminta | Julkaisu = Mannerheimin perinnesäätiö | Viitattu = 26.12.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sss.fi/2014/11/talvisodan-alkamista-muistettiin-helsingissa-seppelein/ | Nimeke = Talvisodan alkamista muistettiin Helsingissä seppelein | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Salon seudun sanomat | Viitattu = 26.12.2016 }}</ref> Mannerheimin ratsastajapatsas on kuvattu myös [[postimerkki]]in, joka ilmestyi [[4. kesäkuuta]] [[1967]], marsalkan syntymän satavuotispäivänä. Ratsastajapatsas on kaupunkikuvan [[Kompositio (kuvataide)#Kolmanneksen sääntö|huomiopiste]], ja ajan saatossa siitä on tullut yksi Helsingin tunnetuimmista nähtävyyksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-2000000958480.html | Nimeke = 6 kuuluisinta patsasta Helsingissä – Montako näistä tunnistat? | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Iltasanomat | Viitattu = 26.12.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stay.com/helsinki/attractions/14683/mannerheim-statue/ | Nimeke = Mannerheim statue
== Katso myös ==
| |||