Avaa päävalikko

Muutokset

22 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
p
kh
Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.
 
Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 350–450 euroa ja patentin julkaisumaksu 350–450 euroa (patenttisuoja Suomen osalta, oli kyse sitten suomalaisesta patentista tai eurooppapatentista).<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pathakmaks.html</ref> Kansainvälinen PCT-hakemus maksaa 944 – 1219944–1219 euroa<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pctmaks.html</ref> maakohtaisten maksujen lisäksi Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksujen lisäksi maksuista ja mahdollisesti hakemuksen muotoiluun ja virastoasiointiin käytettävän patenttiasiamiehen kustannuksista.
 
Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.
 
Suomessa patentteja myöntää [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli kaikkiaan voimassa 4779147 791 patenttia, joista 94559 455 oli PRH:n myöntämiä kansallisia patentteja ja 3833638 336 eurooppapatentteja. Vuonna 2013 Suomessa tehtiin 1&nbsp;737 kansallista patenttihakemusta PRH:een ja näistä hakemuksista 15971 597:ssa (92 %) hakija oli suomalainen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Suomessa tehdyt patenttihakemukset | Osoite = http://www.prh.fi/fi/patentit/tilastoja/patenttihakemukset.html | Ajankohta = 2. tammikuuta 2007 | Julkaisija = Patentti- ja rekisterihallitus | Luettu = 29. huhtikuuta 2007 }}</ref> Samana vuonna voimaan saatettiin 711 PRH:n myöntämää patenttia ja 51645 164 EPO:n eurooppapatenttia. Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996, minkä jälkeen PRH:n myöntämien patenttien määrä on vähentynyt ja eurooppapatenttien määrä lisääntynyt.
 
Sähköisiä tietokantoja on runsaasti, sekä maksullisia että maksuttomia.
Toisinaan uutuustutkimuksen tulos on kielteinen: patenttivaatimuksen kaikki piirteet löytyvät jostain aiemmin tunnetusta keksinnöstä tai ero on ammattimiehelle ilmeinen ratkaisu. Hakija voi tällöin silti huomata keksinnöstään merkittävän erottavan piirteen mainittuun aiempaan keksintöön nähden. Jos tätä piirrettä ei ole kunnolla kuvattu patenttivaatimuksessa mutta hakemuksen selitysosassa se on hyvin kuvattu, voi olla mahdollista lisätä selityksestä tai piirustuksista tällaisia piirteitä patenttivaatimuksiin ja jatkaa patentin käsittelyä, kunnes hyväksyttävät vaatimukset on saatu muotoiltua. Helpointa on kuitenkin, jos jo alkuperäisessä hakemuksessa on laajempia ja suppeampia vaatimuksia, joista ainakin yksi sellaisenaan kelpaa lopulliseksi itsenäiseksi patenttivaatimukseksi.
 
Patenttihakemuksen tekemispäivä on päivä, jona se saapuu patenttivirastoon. Ennen sitä keksintöä ei pidä esitellä messuilla, tieteellisessä konferenssissa tai missään muuallakaan kuin lähinnä vaitiolovelvollisuuden piirissä oleville ihmisille, jottei siitä muodostu osaa "aiemmin”aiemmin tunnetusta tekniikan tasosta"tasosta”, johon nähden patenttivaatimuksen pitäisi olla keksinnöllinen.
 
== Patenttisuojan laajuus ==
 
== Tietokoneohjelmien patentointi ==
Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä [[Suomi|Suomessa]] että muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] jo parikymmentä vuotta{{Lähde}}, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö ”raudalla” vai ”softalla”. Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja. Yhdysvalloissa ohjelmisto- ja liikentoimintapatenttienliiketoimintapatenttien saaminen oli välillä suhteellisen helppoa, mutta korkeimman oikeuden päätökset 2000- ja 2010-luvulla ovat kaventaneet eroa tiukempaan Eurooppaan.
 
[[Euroopan komissio|EU-komissio]] on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Patenttien yleinen kesto 20 vuotta olisi myös kohtuuttoman pitkä tietokoneohjelmissa.
 
== Patentti-informaatio ==
Patenttijärjestelmän tärkeä tehtävä on edistää teknisen tiedon leviämistä. Keksinnön patentoitavuuden kriteerinä onkin riittävän selvä selitys keksinnöstä patenttihakemuksessa. Suomen patenttilain 8§ mukaan  selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttijulkaisu on sekä juridinen asiakirja, että tekninen julkaisu, jossa esitetään patentin hakuajankohtana vallinnut tekniikan taso, siinä esiintyvä ongelma ja ongelman ratkaisu konkreettisine suoritusesimerkkeineen<ref>http://www.prh.fi/fi/patentit/tukea_tuotekehitykseen/tekniikan_tietolahteena.html</ref>{{vanhentunut linkki}}.
 
Patentit ovat julkista tietoa ja nykyisin patenttijulkaisuja löytyy patenttitietokannoista jo yli 80 miljoonaa<ref>http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut.html</ref>{{vanhentunut linkki}}. WIPO:n mukaan vuonna 2013 jätettiin maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa patenttihakemusta<ref>[http://www.wipo.int/export/sites/www/freepublications/en/intproperty/941/wipo_pub_941_2013.pdf World Intellectual Property Indicators 2013 Edition]</ref>{{vanhentunut linkki}}. Nämä patenttihakemukset tulevat julkisiksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Patenttijulkaisut muodostavat maailman laajimman teknisen tiedon lähteen.
 
=== DNA:n emäsparisekvenssien patentointi. ===
USA:ssaYhdysvalloissa genimanipulaatioteknologiaageenimanipulaatioteknologiaa hyväksi käyttäen voidaan keinotekoisesti valmistettuja DNA-pätkiä patentoida. DNA-:ta voidaan pilkkoa ja yhdistää alkuperäisestä melko vapaasti nykyteknologialla. Osaa DNA-molekyylistä, lyhyttä DNA-pätkää tai pitkää geeniä eli osuutta, joka saattaa vastata tietystä eliön ominaisuudesta, kuten esimerkiksi sinisilmäisyydestä, voidaan patentoida korporaation omaisuudeksi. Jos juridinen henkilö taikka ihminen sitä tietäen tai tietämättään käyttää tai sitä kehossaan kantaa, voi korporaatio vaatia häneltä juridisin keinoin ja/tai pakkotoimin, joko käyttömaksua tai patentoidun omaisuuden palauttamista korporaatiolle. Sama koskee geenimanipuloituja hyötykasvien siemeniä, osa niiden DNA -sekvenssistä on korporaation patentoimaa omaisuutta, eikä niitä voi siten vapaasti myydä tai tuottaa ilman emokorporaation lisenssiä kts. [[Monsanto]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.genomeweb.com/clinical-genomics/us-supreme-court-strikes-down-gene-patents-allows-patenting-synthetic-dna|nimeke=US Supreme Court Strikes Down Gene Patents but Allows Patenting of Synthetic DNA|julkaisu=GenomeWeb|viitattu=2017-02-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
==Katso myös==
 
==Kirjallisuutta==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Godenhielm, Berndt | Nimeke = Patentskyddets omfattning i europeisk och nordisk rätt | Vuosi = 1994 | Selite = Helsinki | Julkaisija = Lakimiesliiton kustannus| TunnisteIsbn = ISBN 951-640-695-5 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Haarmann, Pirkko-Liisa | Nimeke = Immateriaalioikeus | Vuosi = 2006 | Selite = Helsinki, sid | Julkaisija = Talentum | TunnisteIsbn = ISBN 952-14-1071-X }}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Hall, Bronwyn & Harhoff, Dietmar | Otsikko = [http://www.nber.org/papers/w17773.pdf Recent research on the economics of patents] | Vuosi = 2012 | Julkaisu = National Bureau of Economic Research Working Paper 17773}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kemppinen, Jukka | Nimeke = [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/31102/TMP.objres.273.pdf?sequence=1 Digitaaliongelma. Kirjoituksia ajasta ja oikeudesta] | Vuosi = 2006 | Selite = Lappeenranta | Julkaisija = Acta Universitatis Lappeenrantaensis | Tunniste = {{ISSN|1456-4491}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Oesch, Rainer & Pihlajamaa, Heli | Nimeke = Patenttioikeus: keksintöjen suoja | Vuosi = 2003 | Selite = Helsinki | Julkaisija = Talentum | TunnisteIsbn = ISBN 952-14-0734-4 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Välimäki, Mikko | Nimeke = [http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9529187793/isbn9529187793.pdf The rise of open source licensing : a challenge to the use of intellectual property in the software industry] | Vuosihttp://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn9529187793/isbn9529187793.pdf | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Turre Publishing | TunnisteIsbn = ISBN 952-91-8769-6 }}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.google.com/patents/ Googlen erillinen patenttihaku, jossa on muitakin kuin amerikkalaisia patenttijulkaisuja]
*[http://inventors.about.com/library/bl/bl12.htm Hauskoja ja enimmäkseen tarkkoja tietoja merkittävistä keksinnöistä ja patenteista]
* [http://findikaattori.fi/fi/17 Findikaattori – Suomessa haetut patentit hakijan kotimaan mukaan 1972-20111972–2011]
 
[[Luokka:Immateriaalioikeudet]]