Avaa päävalikko

Muutokset

16 merkkiä lisätty, 2 vuotta sitten
p
p
Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.
 
Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 350-450350–450 euroa ja patentin julkaisumaksu 350-450350–450 euroa (patenttisuoja Suomen osalta, oli kyse sitten suomalaisesta patentista tai eurooppapatentista).<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pathakmaks.html</ref> Kansainvälinen PCT-hakemus maksaa 944 – 1219 euroa<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pctmaks.html</ref> maakohtaisten maksujen lisäksi Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksujen lisäksi maksuista ja mahdollisesti hakemuksen muotoiluun ja virastoasiointiin käytettävän patenttiasiamiehen kustannuksista.
 
Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.
 
==Patenttijärjestelmän hyödyt ja haitat==
IGM:n paneelissa 25-3425–34 % taloustieteilijöistä piti Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmää kuluttajille hyödyllisenä ja 25-3125–31 % haitallisena. Jyrkästi puolesta oli 5-85–8 % ja jyrkästi vastaan 9-149–14 %. Nobelisti Olivar Hart oli epävarma: Patentit voivat lisätä innovointia mutta näyttää siltä, että (2014) ohjelmistopatentteja saa triviaaleillekin keksinnöille, mikä voi lannistaa innovoimasta ja vahingoittaa kuluttajia. Eräät vastaajat sanovat, että hyvä ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei mitään mutta nykyjärjestelmää on vaikeampi arvioida tai että asiaa pitäisi tutkia kvantitatiivisesti.<ref name=igm>[http://www.igmchicago.org/surveys/patents Patents], IGM Forum, June 24th, 2014.</ref>
 
IGM:n paneelissa 2-42–4 % taloustieteilijöistä katsoi patenttipeikkojen lisäävän innovaatioita ja 47-6847–68 % oli eri mieltä. Nobelistit Oliver Hart ja Bengt Holmström olivat epävarmoja. Hart huomautti, että jos patentteja myönnetään sopivasti, patenttipeikoista on hyötyä, jos epäsopivasti, heistä on haittaa.<ref name=igm/>
 
Patentissa hakijan tulee paljastaa keksintönsä, minkä pitäisi levittää innovaatioita. The Economist -lehden mukaan näin ei aina käy, koska patenttijuristit ovat hyviä hämärtämään paljastuksia. Järjestelmä myös lukitsee vanhojen yritysten etuja, esimerkiksi puolijohdealalle tuleva uusi yritys joutuu ostamaan vanhoilta lisenssejä 200 miljoonalla eurolla.<ref name=econ2015/>
18 974

muokkausta