Ero sivun ”Suomen 1990-luvun alun lama” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Syyt: tiivistelmä
Rivi 5:
==Syyt==
[[Tiedosto:Jakobstad paper factory.jpg|thumb|260px|right|Myös Suomen paperiteollisuus ylikuumeni 1980-luvun lopulla. Kuvassa [[UPM-Kymmene]]n tehdas [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]].]]
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
[[1980-luku|1980-luvun]] talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen.<ref>Kiander & Vartia 1998, 51-54</ref> Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja [[Ylikuumeneminen (taloustiede)|ylikuumenemiseen]] oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta [[Suomen pankki]] vapautti luoton hakemisen [[1986]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustieto.fi/lukiotext/4text606.html | Nimeke=Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi | Julkaisija=ETLA | Julkaisu=Taloustieto Oy | Viitattu=21.8.2009 }}</ref> ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100&nbsp;% vuodessa.<ref>[http://web.archive.org/web/20060924062453/http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/hyvarinen2000.pdf Myyntipäällikkö Irma Hyvärinen, Turun Seudun osuuspankki: vähittäispankkitoiminnan historia]</ref> Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi [[kasinotalous]] kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.<ref>Kiander & Vartia 1998, 69</ref>
* 1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
* Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
* Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
* Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista.
[[1980-luku|1980-luvun]] talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen.<ref>Kiander & Vartia 1998, 51-54</ref> Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja [[Ylikuumeneminen (taloustiede)|ylikuumenemiseen]] oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta [[Suomen pankki]] vapautti luoton hakemisen [[1986]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustieto.fi/lukiotext/4text606.html | Nimeke=Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi | Julkaisija=ETLA | Julkaisu=Taloustieto Oy | Viitattu=21.8.2009 }}</ref> ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100&nbsp;% vuodessa.<ref>[http://web.archive.org/web/20060924062453/http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/hyvarinen2000.pdf Myyntipäällikkö Irma Hyvärinen, Turun Seudun osuuspankki: vähittäispankkitoiminnan historia]</ref> Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi [[kasinotalous]] kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.<ref>Kiander & Vartia 1998, 69</ref>
 
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön [[Euroopan valuuttayksikkö|ecuun]] korkealla kurssilla, eli noudatti [[Vahvan markan politiikka|vahvan markan politiikkaa]]. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja.