Versio 31. tammikuuta 2017 kello 11.32 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta Korjattiin "Lähteet"-osiota ← Vanhempi muutos		Versio 22. helmikuuta 2017 kello 11.17 muokkaa kumoa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta p p Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Ääniala''' koostuu kaikista niistä [[sävelkorkeus\|sävelkorkeuksista]], jotka ihminen tai [[soitin]] pystyy tuottamaan. Ääniala tyypillisesti ilmaistaan matalimmasta sävelestä korkeimpaan säveleen. Fysiologiseen äänialaan kuuluvat kaikki tuotetut sävelkorkeudet, mutta lauluäänialaan vain ne jotka kuulostavat laululta. Ihmisen äänialan laajuuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja [[Ihmisääni\|äänen]] koulutus. Koulutetun oopperalaulajan ääniala on noin kahdesta kolmeen oktaavia, ja kouluttamattoman noin puolestatoista kahteen oktaavia. Ihmisten äänialat sijoittuvat taajuusasteikolla eri kohtiin, mikä riippuu ihmisen äänihuulten ja ääniväylän koosta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Laukkanen, Anne-Maria & Leino, Timo \| Nimeke=Ihmeellinen ihmisääni: äänenkäytön ja puhetekniikan perusteet, arviointi, mittaaminen ja kehittäminen \| Sivut=~~52-53~~52–53 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus \| Vuosi=1999 \| Tunniste=ISBN 951-662-782-X}}</ref> Miesten äänialat sijaitsevat tyypillisesti matalammalla kuin naisten äänialat, sillä miespuolisten [[aataminomena]] muokkautuu murrosiässä kun pojan ääni madaltuu. Ennen murrosiän fysiologisia muutoksia tyttöjen ja poikien äänialat ovat samankaltaiset. Eri äänialat johtuvat keskeisesti äänihuulten pituudesta: korkeaäänisillä äänihuulet ovat lyhyet ja matalaäänisillä äänihuulet ovat pitkät. Laulajien äänialoja on jaettu kuorolaulamisen ja oopperaroolituksen helpottamiseksi erilaisiin kategorioihin. Nämä ovat perinteisesti korkeimmasta matalimpaan: sopraano, mezzosopraano, kontralto, tenori, baritoni ja basso. Erityisen tarkka äänialojen luokitus on saksalainen Fach-systeemi. Jokainen ääni ja [[rekisteri (ääni)\|äänen rekisterisiirtymien]] kohdat ovat kuitenkin yksilöllisiä, joten ääniluokitusten kategoriat ovat vain yleistyksiä ja laulajat, etenkin harjaantuneet, pystyvät tuottamaan säveliä laajemmalta alalta kuin mitä ääniluokituksissa edellytetään. Laulajilla on kuitenkin tietyissä kohdissa fysiologisista syistä johtuvat äänirekisterien siirtymäkohdat joita ei kyetä siirtämään ylöspäin tai alaspäin. Rivi 19: Ihmiset voidaan luokitella eri ääniluokkiin heidän äänialojensa pohjalta. Seuraavat (laulu)ääniluokitukset (korkeimmasta matalimpaan) ovat vakiintuneet käyttöön klassisessa musiikissa. * [[sopraano]] (240 -– 1170 [[hertsi\|Hz]]) * [[mezzosopraano]] (220 -– 900 Hz) * [[kontra-altto]] (130 -– 700 Hz) * [[altto]] (145 -– 685 Hz) * [[tenori]] (130 -– 440 Hz) * [[baritoni]] (110 -– 350 Hz) * [[basso]] (80 -– 330 Hz) Yleensä neljä ensimmäistä kuuluvat naisille, kolme viimeistä miehille. Miespulasta johtuen amatöörikuoroissa tenorina saattaa laulaa matalaäänisempi nainen. Toisaalta jotkut miehetkin yltävät kehittyneellä falsettitekniikalla korkeammille taajuuksille - tällöin heistä käytetään seuraavia nimityksiä: Rivi 42: == Lähteet == {{~~viitteet~~Viitteet}} {{Tynkä/Musiikki}}

Ero sivun ”Ääniala” versioiden välillä