Ero sivun ”Westend” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeiset 5 tekstimuutosta ja palautettiin versio 16296242, jonka on tehnyt Msaynevirta: kuvat rikkovat tekijänoikeuksia ja osa niistä ei ole edes westendistä |
Lisätty osio arkkitehtuurista. |
||
Rivi 37:
Westendin aluetta rakennettiin 1930-luvulta lähtien. Grahn rakennutti kaksikenttäisen [[Westendin tennishalli]]n johon liittyi 8 massaulkokenttää.<ref>http://www.marsky.fi/eu/megaevents/MESSUHALLI.htm</ref> Halli toimi Helsingin Olympialaisten 1952 miekkailun kisapaikkana. Grahn möi hallin 1949 [[Maataloustuottajain Keskusliitto|Maataloustuottajien Keskusliitolle]], jolla se oli mm. koulutuskäytössä. Olympialaisten jälkeen valmistui MTK:n koulutuskeskus ja Tennishalli palautui alkuperäiseen käyttöönsä. 1960-luvun lopussa tennishalli oli Espoon kauppalan kansakoulukäytössä. Halli paloi vuonna 1967.<ref name="lara"/> 1970-luvulla alueelle kertyi varakkaampaa väkeä, ja Westendistä tuli yksi [[Suomi|Suomen]] kalleimmista asuma-alueista.{{lähde}} Westendin alueelle valmistui eniten asuntoja 1970- ja 1990-lukujen välillä. Alueen asunnot ovat jakautuneet melko tasaisesti eri talotyyppien välille, yleisimmän tyypin ollessa erilliset pientalot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluesarjat.fi/?bmark=../DATABASE/ALUESARJAT_KAUPUNKIVERKKO/ASUNTO_RAKENNUSKANTA_SAL/ASUNTOKANTA_SAL/B01S_ESP_Askan_rvuosi&lang=FI&qr=Alue:049*;231*;Westend%22Vuosi:2013%22Valmistumisvuosi:Yhteens*228;;-1920;1921-1929;1930-1939;1940-1949;1950-1959;1960-1969;1970-1979;1980-1989;1990-1999;2000-2009;2010-2013;Tuntematon%22Talotyyppi:Kaikki*;talotyypit;Erilliset*;pientalot;Rivi-*;tai*;ketjutalot;Asuinkerrostalot;Muu*;tai*;tuntematon*;talotyyppi&case=db | Nimeke = Westendin asuntokanta 1920–2013 | Julkaisu = aluesarjat.fi | Julkaisija = Helsingin seudun aluesarjat | Viitattu = 1.2.2015}}</ref>
==Arkkitehtuuri==
Westendin talojen arkkitehtuuri vaihtelee jugendtyylisistä kartanoista viime vuosien moderneimpaan arkkitehtuuriin. Alkuvuosina rakennuksia suunnittelivat Westendiin muuttaneet suunnittelijat kuten Georg Wigström sekä tilaustöitä toteuttavat arkkitehdit.
[[Funktionalismi]]a edustavia rakennuksia ovat esimerkiksi Olavi Nummisen 1938 suunnittelema Liinasaarentie 5 ja Matti Finellin 1936 suunnittelema Villa v. Heiroth, Mansikkatie 2 sekä Aulis Kalman kuvanveistäjä Gunnar Elfgrenille suunnittelema
Länsilinnake 12 v 1939.
1940-luvun tyyliä edustavat esimerkiksi Viljo Revellin 1945 suunnittelema Ollonqvist (Westenditie 71), Dag Englundin 1947 huvilasuunnitelma (Westendintie 53) sekä Matti Finellin 1950 piirtämä Vill H. Schlüter (Westendintie 55). Näiden rakennusten toteutuksessa käytettiin ajalle tyypillistä liuskekiveä ja detaljeja. Muita näyttäviä taloja ovat klassisen tradition kulminaatio Villa Blumberg (Ankkurisaarentie 6, 1948), 1940-luvun lopulla rakennettu moni-ilmeinen P. Lausten suunnittelema Villa Kihlström Hiiralantie 5:ssä sekä Johtaja Kaarlo Forsmanin itsensä suunnittelema talo Lyökkiniemi 5:ssä.
1950-luvusta lähtien on päädytty yhä monipuolisempiin ratkaisuihin. Aikansa modernismia edustaa arkkitehti Eero Eerikäisen vuonna 1954 Hiiralankaari 3:een suunnittelema ennennäkemättömän suoraviivainen Grönhagenin talo. 1960-luvun alussa valmistui Kristian Gullichsenin suunnittelema Villa Ulfves (Kuninkaanniemi 2), joka edusti bungalow-tyyppiä atriumpihan ympärille kiertyvine tiloineen. Erkki Kairamon 1970-luvun alkupuolelta lähtien Westendiin suunnittelema rakennusten sarja oli uutta ja luovaa, mutta samalla perinnetietoista arkkitehtuuria, kuten Lyökkiniemi 6 paritalot (1980-luvun lopulla), Liinasaarenkujan japanilaishenkiset valkeat kuutiomaiset paritalot ja Liinasaarentie 3 rivitalot, joiden parvekkeille on sijoitettu liikuteltavat säleiköt.
== Kylpylähotellihanke ==
| |||