Ero sivun ”Hugo Standertskjöld” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-> Turkin sota |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Hugo Standertskjöld syntyi suomalaisperäisen [[Suomen aateli|aatelisperheen]] vesana [[Janakkala]]ssa sijaitsevaan [[Vanantaka|Vanantaan]] kartanoon. Nuorena, eli 20 vuotiaana hänestä tuli tykistöupseeri ja melko nopeasti (1866) hänen komennettiin [[Tula]]n kivääritehtääseen [[Venäjä]]lle, jossa hän vastasi tehtaan teknisestä valmistuksesta. Tämä asetehtailu oli tavallaan jo suvussa, sillä hänen setänsä [[Carl August Standertskjöld]] toimi sekä [[Izhevsk]]in että Tulan asetehtaiden päällikkönä ja vuokraajana.
[[Ludvig Nobeli]]n suosituksesta hän siirtyi [[1872]] Izhevskin kivääritehtaaseen, jota hän johti [[Turkin sota|venäläis-turkkilaisen sodan]] aika, jolloin kiväärien kysyntä Venäjällä oli huipussaan. Vuonna 1880 johtajana toiminut Standertskjöld vuokarasi tehtaan itselleen Venäjän valtiolta. Tehtaassa toteutettiin huomattavia tuotannon parannuksia ja investointeja. Hän jopa myi [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija|Suomen vakinaiselle armeijalle]] sen tarvitsemat kiväärit edulliseen hintaan. Sen lisäksi, että hänkin suuren henkilökohtaisen omaisuuden sai hän tällä kiväärikaupalla myös luotua hyvät suhteet maamme päätöksentekijöihin. Izhevskin kivääreillä sodittiin vielä [[
Vuonna 1884 Standertskjöld lopetti toimintansa asetehtailijana ja erosi armeijasta. Kuitenkin hän jatkoi vielä Venäjällä aseiden parissa, sillä osan kertyneestä varallisuudestaan hän oli sijoittanut Tulan ammustehtaaseen. Koska tehdas oli huonosti hoidettu, piti Standertskjöldin ottaa tehdas omavastuiseen hoitoonsa ja siten jäädä Venäjälle vielä pitkaksi aikaa. Tehtaan uudistamiseen ja tuotannon tehostamiseen tarvittavien investointien rahoittamisessa hänellä oli apunaan sekä [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]], että [[Nobel-yhtymä]]n myöntämät edulliset lainat. Kohtuullisella voitontavoittelullaan ja jyrkästi nousevista suhdanteista hyötymistä yrittämättä, hän onnistui pääsemään ase- ja ammushankinnoista päättävien suosioon, joka oli Venäjän keisarikunnassa edellytys hyvällä ja tuottavalle taloudelliselle toiminnalle.
Rivi 16:
Toinen suuri lahjoitus meni [[Suomen sisällissota|sisällisodan]] valkoiselle armeijalle, sen kaatuneiden omaisille ja jälkeläisille. Myös sotaan osallistuneet saksalaiset ja ruuotsalaiset sotilaat saivat häneltä merkittävät avustussummat. Muita kohteita olivat mm. [[Suomen Lääkäriseura]] ja [[Svenska litteratursällskapet i Finland|Ruotsalaisen Kirjallisuuden Seura]].
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat|Standertskjöld, Hugo]]
| |||