Wikipedia

Ero sivun ”Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu paljon viivoja
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu paljon viivoja
Rivi 9:
[[Karjalaiset]] tekivät sotaretken Ruotsiin vuonna [[1257]], jonka seurauksena kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemarin]] pyynnöstä [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]] antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=82–83|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna [[1275]], [[Karjala]]n ja [[Lappalainen|Lapin]] pakanat piinasivat vielä Ruotsin valtakunnan kristittyjä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=89–90|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lopulta ruotsalaiset tekivät vuonna 1293 karjalaisia vastaan niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] jonka seurauksena kolme Karjalan [[Kihlakunta|kihlakuntaa]] liitettiin Ruotsiin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=99|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Alueen väkivaltaisuudet päättyivät vasta 1323 [[Novgorod|Novgorodin]] ja Ruotsin välillä solmittuun [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhaan]].
 
Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1389–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin [[Viipurin linna]]npäälliköiden ja joidenkin [[Turun piispa|Turun piispojen]] itsenäistä asemaa. [[15. helmikuuta]] 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua [[luettelo Ruotsin hallitsijoista|Ruotsin kuninkaan]] vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut [[Haakon VI Maununpoika|Haakon II Maununpoika]] valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö | Vuosi=2001 | Nimeke=Suomen hallitsijat| Selite= |Sivu=20-10820–108| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-6633-1}}</ref>
 
=== Sverkerin ja Eerikin suvut ===
Rivi 706:
=== Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917) ===
 
Koko Suomen alue kuului [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]än 1809–1917. Tällöin rajoitettua [[itsehallinto]]a nauttivaa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a hallitsivat Venäjän keisarit.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö | Vuosi=2001 | Nimeke=Suomen hallitsijat| Selite= |Sivu=200-244200–244| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-6633-1}}</ref>
 
====Romanov-suku====
Rivi 791:
====Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja====
 
[[Bolševikit|Bolševikki]]en suorittaman [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankaappauksen]] myötä Suomen muodollisesti korkeimpana johtajana toimi [[kansankomissaarien neuvosto]]n puheenjohtaja yhden päivän ajan, jonka jälkeen muodollisesti korkein asema siirtyi toimintansa aloittaneen [[yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea|yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitea]]n puheenjohtajalle.<ref>[http://www.knowbysight.info/1_RSFSR/03468.asp Высшие органы государственной власти РСФСР] Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898-19911898–1991</ref>
 
{| class="wikitable"
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hallitsijoista_ja_valtionpäämiehistä”