Ero sivun ”Käärmeet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.194.216.166 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Parantaja asiantuntija tekemään versioon.
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
Rivi 66:
== Ravinto ==
 
Suurin osa lajeista on lihansyöjiä, ja ne syövät pieniä nisäkkäitä, selkärangattomia, myös liskoja ja muita käärmeitä, [[Linnut|lintuja]] ja niiden [[Muna|munia]]. Muutamat lajit syövät myös kaloja. Käärmeet tappavat saaliinsa joko myrkyllä, puremalla tai kuristamalla, mutta pienen ja puolustuskyvyttömän saaliin, kuten sisiliskon, pienen sammakon tai etanan, käärme voi myös nielaista elävänä. Myrkyllisillä käärmeillä on myrkkyhampaat, joilla se tappaa tai lamauttaa saaliinsa ennen syömistä. Kuristajakäärmeet, kuten ainakin kuningasboa, tappavat saaliinsa kietoutumalla saaliin ympärille ja kuristamalla kunnes saaliin verenkierto pysähtyy <ref>{{Verkkoviite|nimeke = Boa constrictors' lethal secret revealed - BBC News|osoite = http://www.bbc.com/news/science-environment-33625080|viitattu = 2015-07-24}}</ref>. Aiemmin luultiin että kuristajakäärmeet tukehduttivat saaliinsa puristamalla, ja vaikkakin kaikkia lajeja ei olla tutkittu, niin ainakaan kuningasboan kohdalla tämä ei päde. Käärmeet eivät pureskele ruokaansa, vaan nielevät suurehkot saaliitkin kokonaisina. Käärmeillä on erittäin joustava nahka ja useilla lajeilla paikoiltaan irtoavat leuat, joiden avulla ne voivat niellä läpimitaltaan paljon omaa ruumistaan suurempia saaliita. Kun käärme on niellyt saaliinsa, se matkaa usein pullistumana hitaasti käärmeen peräpäätä kohti. Tässä ruuansulatusvaiheessa voi mennä useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tällöin käärme on hidas ja varuillaan; se haluaisi sulatella ruokansa rauhassa.
 
=== Ihmissyönti ===