Wikipedia

Ero sivun ”Carl Friedrich Gauss” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
lis. viitteitä
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p "Ajatusviivat"!
Rivi 24:
| alaviitteet =
}}
'''Johann Carl Friedrich Gauss''' [[Royal Societyn jäsen|FRS]] ({{k-de|Gauß}}, {{k-la|Carolus Fridericus Gauss}}, {{lausunta|De-carlfriedrichgauss.ogg}}; [[30. huhtikuuta]] [[1777]] [[Braunschweig]] – [[23. helmikuuta]] [[1855]] [[Göttingen]]) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Sivut=695-711695–711 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref> Hänen työnsä koskivat muun muassa [[tilastotiede]]ttä, [[lukuteoria]]a, [[analyysi (matematiikka)|analyysi]]ä, [[differentiaaligeometria]]a, [[geodesia|maanmittausta]], [[sähköstatiikka]]a, [[tähtitiede]]ttä ja [[optiikka]]a. Gauss oli aikansa merkittävin matemaatikko<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =The Columbia Encyclopedia (6. laitos) | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Columbia University Press | www =http://www.bartleby.com/65/ga/Gauss-Ca.html }}</ref> ja on saanut lisänimen ''princeps mathematicorum'' (latinaa, {{k-fi|matemaatikkojen ruhtinas}}). Hän esitti muun muassa pienimmän neliösumman menetelmän, jolla pystytään sovittamaan jatkuvia käyriä havaintoaineistoon ja todisti [[algebran peruslause]]en ja [[aritmetiikan peruslause]]en, jonka mukaan jokainen luonnollinen luku voidaan esittää yksikäsitteisesti alkulukujen tulona. Gauss osoitti myös, että jokainen positiivinen kokonaisluku voidaan esittää korkeintaan kolmen kolmioluvun summana. Hän julkaisi tuloksiaan niukasti. Eräs julkaisematta jäänyt tutkimus koski [[epäeuklidinen geometria|epäeuklidista geometriaa]] – hän oli tutkinut tätä geometrian aluetta jo ennen [[János Bolyai|Bolyaita]] ja [[Nikolai Lobatševski|Lobatševskiä]].
 
Matematiikan lisäksi Gauss tunnetaan optiikan sekä sähkö- ja magnetismiopin saavutuksista. Niitä ovat esimerkiksi [[Gaussin kuvauslaki]] ja [[Gaussin laki magneettikentille]]. Gauss on [[eponyymi]] SI-järjestelmän ulkopuoliselle [[magneettivuo]]n tiheyden yksikkölle, [[gaussi]]lle (Gs). Hänen mukaansa on nimetty joka neljäs vuosi myönnettävä [[Carl Friedrich Gaussin palkinto]].
Rivi 71:
 
====Vaikeuksia yksityiselämässä====
[[Napoleonin sodat]] sotkivat Gaussin elämää. Selvimmin tämä tuli esille, kun häntä tukenut herttua sai surmansa vuonna 1806 taisteltuaan ranskalaisia vastaan [[Preussi]]n ja Itävallan armeijoiden johdossa. Kun stipendirahat loppuivat, Gaussin oli pakko hankkia töitä, mikä ei tosin tuottanut ongelmia. Gauss oli uransa huipulla, ja hänet haluttiin kaikkialle. [[Alexander von Humboldt]] sai hänet töihin Göttingenin yliopiston observatorioon, jonne Olbers oli jo aiemmin häntä ehdottanut. Tarinan mukaan Humboldt kysyi [[Pierre-Simon Laplace|Laplacelta]], kuka olisi Saksan paras matemaatikko. Tähän Laplace vastasi: ”[[Johann Friedrich Pfaff]].” Vastauksesta yllättyneenä Humboldt kysyi heti perään, mitä mieltä Laplace sattui olemaan Gaussista. Tämä vastasi: ”Voi, Gauss on tietenkin maailman suurin matemaatikko!” Gaussin työhön kuului myös opettaminen Göttingenin yliopistossa. Hän inhosi opettamista yli kaiken, eivätkä oppilaatkaan pitäneet hänestä opettajana sen enempää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://rc23.overture.com/d/sr/?xargs=15KPjg1mlSt5auwuf0L%5FiXEbqUkwwBlJm99MhoC%2DdwFqAv8HMZWfYuPa7By%5FVIZe1mnwfQyoTniaAfOqz2kPyUEAqGW1KIEf393o%5FSnN8wYf7kGpJR1uYhsXrYrpcYMX4CdD%5FmdIThwLufZIeWdyMXkdlaol7MrLM9mZ3pjYhaRfmczgM89lTCcMMJ7KI%5F0JaXH6ocGL8NO53ZmTmJLdgc1ZkxwfPyZz9taH7moSwT0gvCYGki%5FrGROdpX%5FerxmI%2DbaeXj3I0IfRWe9dVT2A%2E%2E | Nimeke =Berliinistä Göttingeniin -– matematiikan kehityksestä 1800-luvulla | Tekijä =Mirja Hartimo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos | Viitattu = 16.6.2008 | Kieli = }}</ref> Tässä virassa hän toimi elämänsä loppuun asti.
 
Herttuan kuolemaa seuranneen kolmen vuoden aikana Gaussin läheisistä kuolivat hänen isänsä, Johann Bentze -setänsä, vaimonsa ja kolmas lapsensa. Gaussin saama palkkakaan ei ollut erityisen suuri. Lähipiiri kritisoi voimakkaasti Gaussin ajankäyttöä: hänen ei olisi pitänyt tuhlata aikaansa tutkimuksiinsa vaan käyttää se paremmin tuottaviin askareisiin. Gauss oli tämän kaiken vuoksi todella masentunut. Päiväkirjaansa hän merkitsi: ”Kuolema on minulle elämää läheisempi.” Vaikka Johanna-vaimon kuolema oli suuri menetys, Gauss meni naimisiin vuoden sisällä Fredrica Wilhelmine Waldeckin kanssa. Häät pidettiin 4. elokuuta 1810.<ref>''Of Men and Numbers: The Story of the Great Mathematicians'', s. 172</ref> Heille syntyi yhteensä kolme lasta; Eugene, Wilhelm ja Theresa. Sitten Minna – kuten Gauss vaimoaan kutsui – sairastui pahaan tuberkuloosiin. Gauss teki parhaansa vaimonsa ja kodin hoitamiseksi. Se ei riittänyt, vaan Gauss kutsui leskeksi jääneen äitinsä luokseen asumaan. Gauss itse oli lupautunut Hannoveriin maanmittaajaksi. Hyvää maanmittaaja tarvittiin, koska muiden muassa maanviljelijöillä oli kiistoja rajalinjoista. Gauss käytti mittauksissaan [[kolmiomittaus]]menetelmää, joka on haasteellinen tasaisella seudulla kuten Hannoverissa. Matemaattisista käytännön ongelmien ratkaisuista oli paljon hyötyä myöhemmin, kun Gauss tutki [[differentiaaligeometria]]a. Tältä alalta hän julkaisi teoksen ''[[Disquisitiones Generales Circa Superficies Curvas]]'' vuonna 1827. Siinä Gauss esittää ajatuksen avaruuden kaareutumisesta, joka tulisi olemaan [[Albert Einstein]]in yleisen suhteellisuusteorian perustana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bookrags.com/biography/johann-karl-friedrich-gauss-wom/ | Nimeke =Johann Karl Friedrich Gauss | Tekijä =World of Mathematics | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Bookrags.com | Viitattu = 19.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rivi 99:
Gauss oli vakuuttunut siitä, että Eukleideen esittämä paralleelipostulaatti voitaisiin korvata toisella olettamuksella geometrian sortumatta. Hän ei kuitenkaan julkaissut ajatuksiaan, joten kaksi muuta tutkijaa saivat kunnian epäeuklidisen geometrian löytämisestä. Toinen oli venäläinen [[Nikolai Lobatševski]]. Lobatševskin ajatukset levisivät hitaasti, mutta tulivat kuitenkin Gaussin tietoon. Vaikka Gauss yksityiskirjeissä kiittikin Lobatševskiä, hän ei ottanut kantaa tämän tuloksiin.
 
Toinen epäeuklidisen geometrian keksijä oli unkarilainen [[János Bolyai]], jonka isä Farkas Bolyai oli Gaussin läheinen ystävä opiskeluaikana. Gauss kieltäytyi arvioimasta hänenkin tutkimuksiaan: ”Jos kehuisin tätä työtä, kehuisin itseäni, koska olen ajatellut samoin jo monen vuoden ajan.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://solmu.math.helsinki.fi/2000/mathist/html/geometria/index.html | Nimeke =12. Geometria 1600-18001600–1800-luvuilla | Tekijä =Matti Lehtinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Solmu | Viitattu = 30.6.2008 | Kieli = }}</ref>
 
=== Fysiikka ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Friedrich_Gauss”