Ero sivun ”Sylvi Kunnas” versioiden välillä

638 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (→‎Lähteet: Viitteet-väliotsikko)
­Kunnas toimi kuvittajana 1940-luvun lopulle saakka. Ulkomaisten esikuvien pohjalta hän kehitti tunnistettavan ja modernistisen tyylin, jonka tunnusmerkkejä olivat vapaamuotoinen kuva-ala, koristeellisuus ja varjostukseton, notkea tussiviiva. Hän erikoistui runouden kuvittamiseen ja teki kansikuvia mm. Elina Vaaran, Edith Södergranin ja tyttärensä [[Kirsi Kunnas|Kirsi Kunnaksen]] runokokoelmiin.
 
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunkikuvia ja luontokuvia ja vaaramaisemia. Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko [[E. J. Vehmas|E.Einari J. Vehmaksen]] kanssa 1930. Mahdollisesti Vehmaksen ja tulenkantajien näkemykset vaikuttivat siihen, että Kunnas pysyttäytyi koko uransa ajan esittävässä maalaustaiteessa ja jäiperheeseen poissyntyi ajanvielä avantgardestatytär. Hänen maalaustuotantonsa on kuitenkin modernistista, taiteelliset ratkaisut ja taiteilijan kädenjälki ohittavat ulkoisen todellisuuden kuvaamisen; sommittelussa näkyvät kubistiset vaikutteet, siveltimenkäyttö on usein ekspressiivistä, värit jopa fauvistisia. Kunnaksen tunnetuin maalaus on tulenkantajatoverin Elina Vaaran muotokuva vuodelta 1943.
 
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunkikuvia ja luontokuvia ja vaaramaisemia. Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko [[E. J. Vehmas|E. J. Vehmaksen]] kanssa 1930, ja perheeseen oli syntynyt vielä yksi tytär. Tulenkantajapiirissä muodostuneet ystävyyssuhteet säilyivät edelleen, merkittävimpinä Olavi Paavolainen, [[Helvi Hämäläinen]] ja runoilija ja kriitikko [[Lauri Viljanen]].
 
Mahdollisesti Vehmaksen ja tulenkantajien näkemykset vaikuttivat siihen, että Kunnas pysyttäytyi koko uransa ajan esittävässä maalaustaiteessa ja jäi pois ajan avantgardesta. Hänen maalaustuotantonsa on kuitenkin modernistista, taiteelliset ratkaisut ja taiteilijan kädenjälki ohittavat ulkoisen todellisuuden kuvaamisen; sommittelussa näkyvät kubistiset vaikutteet, siveltimenkäyttö on usein ekspressiivistä, värit jopa fauvistisia. Kunnaksen tunnetuin maalaus on tulenkantajatoverin Elina Vaaran muotokuva vuodelta 1943. Sylvi Kunnaksen ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vasta sodan jälkeen, vuonna 1948.
 
Sylvi Kunnaksen töitä on esillä Tampereen taidemuseossa näyttelyssä ''Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa'' 18.2.–28.5.2017.
1 055

muokkausta