Ero sivun ”Eino Kaila” versioiden välillä

Kaila toimi sielutieteen eli [[psykologia]]n [[dosentti]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa vuosina 1919–1929 ja [[Turun yliopisto]]n ensimmäisenä [[filosofia]]n [[professori]]na vuosina 1921–1930. Sittemmin hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[teoreettinen ja käytännöllinen filosofia|teoreettisen filosofian]] professorina vuosina 1930–1948 ja [[Suomen Akatemia]]n ensimmäisenä filosofijäsenenä 1948–1958.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 4, Hob–Kak | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-0-07243-5}}</ref>

 

 

== Elämä ==

1910- ja 1920-luvuilla Kaila toimi ahkerana filosofisena kirjoittajana ja osallistui [[Suomen filosofinen yhdistys|Suomen filosofisen yhdistyksen]] toimintaan. [[Promootio|Tohtorinpromootion]] Kaila sai vuonna 1919. Samalla hänet nimitettiin yliopiston psykologian dosentiksi.<ref name="Niiniluoto-1990-9-17"/>

 

 

 

Kaila otti yhteyttä Wienin piirin filosofeihin kirjeitse vuonna 1927, ja lähetti heille omia teoksiaan. Schlick kutsui Kailan vierailemaan Wieniin. Matka toteutui vuonna 1929 opetusministeriön myöntämän apurahan avulla. Wienissä Kaila osallistui piiriin kokouksiin. Hänen osallistumistaan niihin arvostettiin, ja piiri luki julkaisuissaan Kailan yhdeksi piiriä lähellä olevista kirjailijoista.<ref name="Niiniluoto-1990-25-30"/><ref name="Wright-1992"/> Kailan teos ''Der logistische Neupositivismus: Eine kritische Studie'' (1930) on kriittinen kommentaari Rudolf Carnapin teoksesta ''[[Der logische Aufbau der Welt]]'' (1928).<ref name="logos"/>

Kaila oli alusta asti kiinnostunut ennen kaikkea [[Todellisuus|todellisuuden]] ja [[Tieto|tiedon]] ongelmasta. Toisaalta Kaila oli kiinnostunut estetiikasta, mikä näkyi myös [[Runous|runouden]] harrastuksena.<ref name="Niiniluoto-1990-15-20">Niiniluoto 1990, s. 15-20.</ref>

 

 

Kaila kävi tuotannossaan arvostelevasti läpi erilaisia todellisuuskäsityksiä, ja saattoi muuttaa nopeastikin mieltään erilaisten oppien suhteen. 1910-luvulla Kaila käsitteli lyhyesti [[pragmatismi]]a, mutta piti sitä pian erehdyksenä. Hän otti samoin kantaa [[Ernst Mach]]in ja [[Richard Avenarius|Richard Avenariuksen]] [[Fenomenalismi|fenomenalistiseen]] ja [[Positivismi|positivistiseen]] [[empiriokritisismi]]in, aluksi myönteisesti, mutta lopulta arvosteli myös sitä. Myös [[suhteellisuusteoria]]a Kaila vastusti aluksi, mutta kääntyi pian kannattamaan.<ref name="Niiniluoto-1990-15-20"/>

Myöhemmin Kaila sai suuresti vaikutteita [[Wienin piiri]]n [[Looginen empirismi|loogisesta empirismistä]] ja oli hyvin arvosteleva kokemukseen perustumatonta järkeilyä kohtaan. Yksi hänen ajattelunsa ominaispiirteitä oli kuitenkin pyrkimys kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen asioista. Kaila muun muassa ihaili [[Rudolf Carnap]]in eksaktia menetelmää, mutta toisaalta arvosteli tämän ajattelua hahmopsykologisen tietämyksensä perusteella.<ref name="Niiniluoto-1990-25-30"/> Nimitys ”looginen empirismi” on Eino Kailan ([[Saksan kieli|saksan kielellä]]) keksimä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.seco.tkk.fi/events/2004/2004-09-02-web-intelligence/papers/seppanen_wis04.pdf | Nimeke=The Semiotic Web – How to Frame World Wide Knowledge. Concept Technology for the Scientific World View | Tekijä=Seppänen, Jouko | Selite=Älyä verkossa – Web Intelligence. Symposio Suomen Tekoälytutkimuksen päivillä 2004 | Ajankohta=2.–3.9.2004 | Viitattu=26.5.2010 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref>

 

 

=== Psykologia ===

Juhlaesitelmässään Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassä 1948 Kaila katsoi, että toimiva [[demokratia]] vaatii yhtenäisen kansan. Tässä hän viittasi Yhdysvaltoihin, jossa esimerkiksi mustat ja valkoiset ovat harvoin tekemisissä keskenään.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/>

 

 

=== Suhtautuminen uskontoon ===

 

 

Kaila kunnioitti uskonnollista asennoitumista sinällään mutta tunsi vastenmielisyyttä kirkon [[Dogmi|dogmaattisuutta]] ja sen suorittamaa tietoisuuden holhoamista kohtaan.<ref name="Niiniluoto-1990-19-20"/> Hän pysyi silti elämänsä loppuun saakka evankelis-luterilaisen kirkon jäsenenä, joskin mielipiteiltään perinteisestä uskonnosta poikkeavana. Hän ei piitannut siitä, että häntä sanottiin [[Ateismi|ateistiksi]], vaan piti koko kysymystä ”roskana”.<ref>Lagerspetz, Kari: Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki ym. (toim.) | Nimeke=Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Luonnonfilosofian seura | Vuosi=2005 | Sivu=39 | Tunniste=ISBN 951-98191-1-8}}<br />{{Lehtiviite | Tekijä=Ketonen, Oiva | Otsikko=Eino Kailan tutkijanpersoonallisuus | Julkaisu=Ajatus | Vuosi=1960 | Numero=23 | Sivut=5–16}}</ref>

== Vaikutus ==

 

 

Vahvemmin kuin kukaan muu yksityinen henkilö Kaila kytki suomalaisen filosofian eurooppalaiseen perinteeseen luomalla yhteydet Wienin piiriin. Siten hän ”toi Suomeen” loogisen empirismin, nykyaikaisen logiikan ja empiristien korostaman tieteellisen todellisuuskäsityksen.<ref>Pihlström 2001, s. 26.</ref> Kaila on myös suomalaisen psykologian perustajia, sillä hän toi Suomeen hahmopsykologian ja perusti Helsingin yliopiston psykologisen laboratorion.<ref name="Spectrum"/>

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hintikka, Jaakko | Nimeke=[[Filosofian köyhyys ja rikkaus|Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-884-302-3}}

* Lagerspetz, Kari: Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki & Kiiskinen, Kyösti & Rastas, Jussi (toim.) | Nimeke=[[Pertti Lindforsin juhlakirja|Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Luonnonfilosofian seura | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98191-1-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=[[Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata]] | Selite=Väitöskirja: Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15356-0}}

* {{Filosofia.fi | Id=2406 | Tekijä=Salmela, Mikko}}