Ero sivun ”Piispa Henrik” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: Kuka oli herra Heinäricki? Piispa Henrikin arvoitus. |
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
||
Rivi 31:
Vain yksi Henrik mainitaan [[Uppsala]]n piispojen 1300-luvulta peräisin olevassa luettelossa ennen arkkihiippakunnan perustamista. Uppsalan piispa Henrikin kerrotaan Ruotsin [[Annaalit|annaaleissa]] (''annales'' 31–1463) osallistuneen vuonna 1129 yhdessä [[Strängnäs]]in piispan kanssa autuaan Botvidin kirkon vihkimiseen. Saman tiedon antaa Pyhän Botvidin legenda, joka juontaa juurensa 1200-luvun alkupuoliskolta ja on siten Pyhän Henrikin legendaa vanhempi. Tästä syystä on katsottu, ettei Suomeen sijoitettua Uppsalan piispa Henrikiä ole helppoa pitää historiallisena henkilönä.<ref>Göte Paulsson, ''Annales suecici medii aevi'', Bibliotheca historica Lundensis XXXII, 1974)</ref>
Mikko K. Heikkilä onkin pyrkinyt todistamaan, että Suomessa marttyyrikuoleman kokenut hengenmies olisi eri henkilö kuin Uppsalassa väitetysti vaikuttanut englantilaissyntyinen Henrik. lallin surmaama pappi olisi ollut saksalainen Heinrich (suom. Heinärikki), kun taas Pyhä Eerik ja Pyhä Henrik olisivat sama henkilö, joka poliitisista syistä jaettu kahdeksi henkilöksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100393/Kuka_oli_herra_Hein%C3%A4ricki_OA.pdf?sequence=1|nimeke=Kuka oli herra Heinärikki
===Henrik ja niin kutsuttu ensimmäinen ristiretki===
Rivi 47:
Henrikiä seurasivat [[Palmsköldin katkelma]]n ja [[Paavali Juusten]]in piispainkronikan mukaan Suomen piispoina [[Rodolfus]] ja [[Folkvinus]], joista ei kuitenkaan ole säilynyt mitään muita tietoja. Ensimmäinen Henrikin seuraaja, joka varmasti tunnetaan historiallisista lähteistä, on 1200-luvun alkupuolella tehtäväänsä valittu [[piispa Tuomas]].
Vaikka myöhempi keskiaikainen historiantulkinta halusi esittää kristinuskon tulleen Suomeen kerralla ensimmäisen ristiretken mukana, on todellisuus monimutkaisempi. Kristinuskon juurruttaminen Suomen silloisen asutuksen ydinalueille oli parisataa vuotta kestänyt prosessi. Kristillistyminen ei myöskään ollut suoraviivaista, vaan siinä tapahtui myös paikallisia paluita esikristillisiin perinteisiin. Esimerkiksi Henrikin hautakirkon lähellä [[Nousiainen|Nousiaisten]] Myllymäen kalmistossa palattiin vielä 1200-luvulla kristillisvaikutteisesta ruumishautauksesta ei-kristilliseen polttohautausperinteeseen.<ref>Paula Purhonen, ''Kristinuskon saapumisesta Suomeen'', 1998
==Pyhimys==
Rivi 134:
== Kirjallisuutta ==
*Salo, Unto: Nousiaisten Moisio
*Lehtinen, Jussa: Lallin ajo -historiallinen seikkailukertomus, Kirjalabyrintti 2012
| |||