Ero sivun ”Asteekit” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
clean up, typos fixed: eri tyyppi → erityyppi using AWB
p (Käyttäjän 213.255.169.150 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.)
p (clean up, typos fixed: eri tyyppi → erityyppi using AWB)
[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaaasteekkivaltakunta]]a, joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
 
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Muinaisista asteekeista on saatu tietoa kirjoitettujen dokumenttien ja säilyneen esineistön muodossa.<ref>Smith 1996, s. 14.</ref> Kirjallisia lähteitä ovat muinaisten asteekkien itsensä kirjoittamat kuvakäsikirjoitukset, espanjalaisvalloittajien tekemät kuvaukset, kronikoitsijoiden kirjoitukset sekä varhaisen siirtomaa-ajan dokumentit.<ref>Smith 1996, s. 15.</ref>
 
Asteekkien omia käsikirjoituksia on eri tyyppisiäerityyppisiä: suullisen historian avuksi kirjoitettua kuvitettua historiaa, rituaalialmanakkoja, provinssien maksamien suojelurahojen kirjanpitoa, sekä karttoja. Näistä [[Koodeksi|koodekseista]] on säilynyt vain muutama: laajin on ''[[Codex Mendoza]]''.<ref>Smith 1996, s. 14–18.</ref> Hernando Cortés ja jotkut hänen sotilaistaan kuten [[Bernal Díaz del Castillo]] kirjoittivat asteekkivaltakunnan valloituksesta, mutta näitä kuvauksia pidetään osin vääristyneinä ja liioiteltuina.<ref>Smith 1996, s. 18–19.</ref> Valloitusta seuranneina vuosikymmeninä useat espanjalaiset ja asteekkisyntyiset kronikoitsijat kirjoittivat kuvauksia asteekkien kulttuurista. Espanjalaiskronikoitsijoista tunnetuimpia ovat dominikaanipappi [[Diego Durán]] ja munkki [[Bernardino de Sahagún]], ja asteekkisyntyisistä kronikoitsijoista [[Alva Ixtlilxochitl]] ja [[Chimalpahin]].<ref>Smith 1996, s. 19–21.</ref> Kronikoitsijat kuitenkin keskittyivät pääasiassa hallitsijoiden ja ylimystön elämän kuvaamiseen ja siihenkin hyvin yleistävästi.<ref>Smith 1996, s. 21–22.</ref> Siirtomaa-ajan alun hallinnollisista dokumenteista on saatu paljon tietoa tavallisten asteekkien elämästä.<ref>Smith 1996, s. 22–23.</ref> Arkeologit ovat kaivaneet esille asteekkien rakennuksia ja löytäneet jokapäiväistä esineistöä.<ref>Smith 1996, s. 23–25.</ref>
 
==Kaupungit==
===Käsityöläiset===
[[Kuva:Platero-Codice Mendoza (folio 70).jpg|thumb|Hopeaseppä työssään]]
Erikoistuneiden käsityöläisten kuten kultaseppien, jalokiviseppien ja sulkamosaiikkien valmistajien tehtävänä oli valmistaa ylellisyysesineitä kaupunkien ylimystölle.<ref name="kero-73">Kero 1986, s. 73–74.</ref> Jokapäiväisiä käyttöesineitä tekivät talonpojat maatöidensä ohella kotonaan.<ref>Smith 1996, s. 85.</ref> Kaikki asteekkinaiset rahvaasta ylimystöön kehräsivät lankaa sekä kutoivat ja värjäsivät kankaita kotonaan muiden kotitöiden ohessa.<ref name="Smith 1996, s. 91–92">Smith 1996, s. 91–92.</ref>
 
===Kauppiaat===
Asteekeilla oli runsaasti pappeja, sillä jokaisella jumalalla tuli olla oma papisto.<ref name="kero-77">Kero 1986, s. 77.</ref> Papeilla oli kolmenlaisia velvollisuuksia. Tärkein oli rituaalien suorittaminen: papit pitivät pyhiä tulia yllä, soittivat musiikkia seremonioissa sekä suorittivat uhrimenot, joihin kuului myös papin oman veren uhraaminen. Papeilla oli myös hallinnollisia velvollisuuksia sekä temppelien ja pyhien esineiden huoltovelvollisuus. Pappien kolmas velvollisuus oli opettaminen. He vastasivat ylimystön lasten ''calmecac''-kouluista, valvoivat pappisopiskelijoita, sekä kirjoitustaitoisina hoitivat pyhän kirjanpidon ja toimivat asteekkien tietolähteinä jumalien, rituaalien, kalenterin ja tähtitieteen aloilla. Ylimpien pappien eli "tulen pappien" (''tlenamacac'') tehtäviin kuului suorittaa ihmisuhrit omakätisesti. Kaksi kaikkein ylintä pappia (''quetzalcoatl'') toimivat pääkaupungin kahdessa päätemppelissä.<ref>Smith 1996, s. 220.</ref>
 
Asteekkipappien iho oli maalattu mustaksi ja sitä koristivat lukemattomat arvet veren uhraamisesta. He eivät leikanneet tai pesseet tukkaansa, joka oli kuivuneen veren takkuunnuttama.<ref>Smith 1996, s. name="smith-221.<"/ref>
 
Uskonnollisissa menoissa käytettiin myös huumaavia rohtoja, joita saatiin [[Meskaliinikaktus|peyotl-kaktuksesta]], [[Psilosybiinisienet|teonancatl-sienestä]] ja [[Käärmeenyrtti|ololiuqui-köynnöksestä]].<ref>[http://www.saunalahti.fi/arnoldus/amerlaak.html Amerikan muinaiskulttuurien lääkintätaito] [[Arno Forsius]] 2001.</ref>
 
[[Kuva:Tortilleras aztecas.jpg|thumb|Asteekkiäiti opettaa tytärtään leipomaan tortilloja]]
[[Maissi]] oli asteekkien tärkein viljelykasvi, ja se tekikin mesoamerikan korkeakulttuurien synnyn mahdolliseksi. Maissia pystyttiin kasvattamaan korkeinta vuoristoa lukuun ottamatta kaikkialla asteekkien mailla. Se oli runsassatoinen ja tarjosi asteekeille tärkeän [[proteiini]]nlähteen, sillä [[liha]]a ei ollut paljon saatavilla. Asteekit tekivät maissista esimerkiksi [[Tortilla|tortillaleipiätortilla]]leipiä ja [[Tamale (ruoka)|tamale]]a. Maissilla oli tärkeä sija myös asteekkien uskonnossa, ja sille oli monta jumalaa ja rituaalia.<ref>Smith 1996, s. 64–66.</ref> Toinen tärkeä ruoka-aine oli [[pavut]], joita nautittiin tortillojen kanssa joka aterialla. Myös tomaatit, [[avokado]]t, [[kurpitsat]] ja [[chilipippuri]]t olivat yleistä ruokaa. [[Chia (kasvi)|Chian]] ja [[Amarantti|amarantin]] siemeniä jauhettiin ja nautittiin eri tavoin. Meksikonlaaksossa syötiin myös [[nopal]]-kaktuksen hedelmiä ja [[jättiagaave]]a, josta tehtiin käyttämällä mietoa alkoholijuomaa ''[[pulque]]a''.<ref>Smith 1996, s. 66.</ref>
 
Asteekit olivat kesyttäneet koiran, [[kalkkuna]]n ja [[myskisorsa]]n. Asteekit söivät niitä sekä metsästivät ja kalastivat sekä keräilivät hyönteisiä ja [[spirulina]]levää, mutta yleisesti ottaen eläinperäistä ravintoa oli vain vähän saatavilla.<ref>Smith 1996, s. 66–67.</ref>
Asteekkien läntiset naapurit [[taraskit]] tunsivat [[kupari]]n ja [[pronssi]]n ennen asteekkeja, ja niiden sulatustaito oli leviämässä myös asteekkien pariin 1500-lukuun mennessä.<ref>Smith 1996, s. 98.</ref>
 
Mexicojen parissa vain ylhäiset käyttivät puuvillaisia vaatteita; tavallinen kansa käytti [[agaave]]sta tai eläinten nahoista tehtyjä. Kangasta käytettiin myös valuuttana torilla ja veronmaksussa.<ref> name="Smith 1996, s. 91–92.<"/ref>
 
[[Kuva:Aztec ear flares, Art Institute.jpg|thumb|150px|left|Asteekkien kullattuja korvakoruja]]
 
=== Uhraaminen ===
[[Tiedosto:Codex_Magliabechiano_Codex Magliabechiano (141_cropped141 cropped).jpg|right|thumb|Ihmisuhri asteekkien teoksessa [[Codex Mendoza]].]]
Asteekkien luomismyytit kertoivat jumalista, jotka olivat uhranneet itsensä luodakseen maailman ja auringon, sekä verensä luodakseen ihmisen. Ihmiskunta oli siksi suuressa kiitollisuudenvelassa jumalille. Velka maksettiin uhraamalla suuret määrät ihmisverta – joko valuttamalla omaa verta tai surmaamalla [[Ihmisuhri|ihmisuhreja]].<ref name="smith-221">Smith 1996, s. 221.</ref>
 
10 638

muokkausta