'''William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin''' (tunnetaan paremmin nimellä '''lordi Kelvin'''; [[26. kesäkuuta]] [[1824]] – [[17. joulukuuta]] [[1907]]) oli brittiläinen [[fyysikko]], matemaatikko, insinööri ja keksijä, joka tunnetaan erityisesti työstään termodynamiikan parissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=183-185183–185 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Hän tutki myös sähköä ja matemaattista analyysiä. Lisäksi hän oli mukana luomassa [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] periaatteita. Hän on 1800-luvun tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen [[lämpötila]]-asteikon ja sen yksikkö [[kelvin]] on nimetty hänen mukaansa.
[[Kuva:River Kelvin and Glasgow University - geograph.org.uk - 1276941.jpg|thumb|left|250px|Kelvin-joki ja Glasgow’n yliopisto.]]
Thomsonin isä oli poikansa syntymän aikoihin tekniikan professori Belfastissa, ja hänestä tuli matematiikan professori Glasgowin yliopistoon. William kävi yliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti. Lukuvuonna 1838-18391838–1839 hän luki tähtitiedettä ja kemiaa. Seuraavana lukuvuonna hän luki luonnonfilosofiaa, nykyiseltä nimeltään fysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi [[Cambridgen yliopisto]]on, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi [[Peterhouse]]n collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan vanhakantaista [[Charles Babbage]]n ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa [[William Hopkins]]in johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatuksiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan Pariisiiin, missä [[Joseph Liouville]] rohkaisi häntä jatkamaan [[Michael Faraday|Faradayn]], [[Charles Augustin de Coulomb|Coulombin]] ja [[Siméon Denis Poisson|Poissonin]] työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan ”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Thomson.html | Nimeke = William Thomson (Lord Kelvin) | Tekijä = Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 4.12.2014 }}</ref>
Kelvin työskenteli [[Glasgow'n yliopisto]]lla vuodesta 1846 alkaen.<ref name="MAC"/> Hän oli professori 1846-18991846–1899, dekaani 1901-19031901–1903 ja kansleri 1904-19071904–1907. Viidenkymmennenkolmen professorivuotensa aikana hän ehti opettaa noin 7000 opiskelijaa, ja julkaista noin 600 tieteellistä artikkelia.<ref name="UG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.universitystory.gla.ac.uk/biography/?id=WH0025&type=P | Nimeke = Sir William Thomson Baron Kelvin of Largs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = University of Glasgow | Viitattu = 6.12.2014 }}</ref>
Kelvin teki tiivistä yhteistyötä [[George Gabriel Stokes]]in kanssa yli viidenkymmenen vuoden ajan, satoja heidän välisiään kirjeitä on julkaistu kokoelmana. Monissa kirjeissä käsitellään virtausopin ja lämpöopin samankaltaisuutta. Lämpöopin tutkimustensa pohjalta Thomson ehdotti absoluuttista lämpötila-asteikkoa vuonna 1848: Sen tarkka määritelmä kehittyi vasta paljon myöhemmin, kun energian sälyminen ymmärrettiin paremmin. <ref name="MAC"/>
