Ero sivun ”Ahlstrom” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: lisää |
p clean up, typos fixed:typoja yms using AWB |
||
Rivi 41:
Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoimintaa alkoi johtaa hänen puolisonsa [[Eva Ahlström]] (1848–1920).<ref name="historia_web" /> Häntä pidetään Suomen ensimmäisenä naispuolisena teollisuusjohtajana.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa+ovat+suomen+historian+100+merkittavinta+yritysjohtajaa/a2156788|nimeke = Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa|julkaisu = Talouselämä|julkaisija = Talentum|viitattu = 9.2.2017|tekijä = Antti Mikkonen|ajankohta = 30.11.2012}}</ref>
Vuosiksi 1908–31 konsernin otti johtoonsa Antin ja Evan vanhin poika, myöhempi [[vuorineuvos]] [[Walter Ahlström]]. Hänne kuollessaan joulukuussa 1931 Ahlström-konserni oli Ahlstromin mukaan Suomen suurin teollisuusyritys. Sillä oli yli 30 tuotantoyksikköä ja yli 5 000 työntekijää.
Ensimmäisen maailmasodan aikana sahatavaran vienti Suomesta romahti, mutta talouden elvyttyäa Ahlström pääsi erinomaisiin tuloksiin, paljolti kiitos sotavuosien aikana varastoimansa puutavaran ansiosta. 1917 yritys osti lasiyritys [[Iittala]]n. Sodan jälkeen alkoi paperintuotanto; 1921 yrityksellä oli neljä modernia sellutehdasta ja [[Varkaus|Varkaudessa]] juuri toimintansa aloittanut Euroopan suurin paperitehdas. Vielä Walter Ahlströmin aikana Suomessa yleisesti siirryttiin mekaanisesta puunjalostuksesta kemialliseen, yleensä paperinvalmistukseen.<ref name="historia_web" />
Rivi 51:
Toisen maailmansodan jälkeen yrityksen kemiallinen puunjalostus keskittyi Varkauteen ja mekaaninen [[Karhula]]an. 1950 luvulla myös Iittalan lasitehdas saavutti mainetta, suomalaisten lasimuotoilijoiden [[Tapio Wirkkala]]n ja [[Timo Sarpaneva]]n saadessa tunnustusta kerta toisensa jälkeen [[Milano]]n [[Milan Triennale|Triennaaleilla]].<ref name="historia_web" />
Ahlström osti enemmistön [[italia]]laisesta paperitehtaasta Cartiere Giacomo Bosso S.p.A.:sta vuonna 1963. 1970–luvulla nähtiin panostusta muun muassa [[
1996 muodostettiin Ahlstrom Paper Group. Kahden [[
Konserni jaettiin 30. kesäkuuta 2001 kolmeksi uudeksi erilliseksi yhtiöksi. Teollisen liiketoiminnan ytimen muodosti Ahlstrom Oyj, joka listautui Helsingin pörssiin vuonna 2006. Kaksi muuta yhtiötä, sijoitusyhtiö [[Ahlström Capital|Ahlström Capital Oy]] ja perheyhtiö A. Ahlström Osakeyhtiö, joka vastasi perheyrityksen kiinteistöistä jäivät Ahlströmin suvun omistukseen.<ref name="historia_web" />
==Liiketoiminta==
Ahlstromin toiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Building and Energy, Food and Medical ja Filtration.
Ahlstromilla oli vuoden 2014 lopussa toimintaa 22 maassa eri puolilla maailmaa. Tuotantolaitoksia yhtiöllä oli 13 maassa. Suomessa Ahlstromilla oli lasikuitutehdas [[Karhula]]ssa vuoteen 2011 saakka, [[lasikuitu]]jen jalostustehdas [[Mikkeli]]ssä ja kuitukankaita valmistava tehdas [[Tampere]]ella sekä yksi pieni paperikone [[Kauttuan paperitehdas|Kauttuan paperitehtaalla]] Eurassa.
Rivi 72:
==Paperiteollisuuden koneiden valmistus==
Ahlstrom Oyj:n edeltäjä A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan konepaja valmisti ennen myös paperi- ja kartonkikoneita sekä muita paperi- ja selluteollisuuden laitteita, mutta myi nämä liiketoiminnat [[Valmet]]ille (1987) ja itävaltalaiselle [[Andritz]] AG:lle (2001). Pumppuja ja sekoittimia valmistanut Ahlström Pumput -yksikkö myytiin sveitsiläiselle [[Sulzer
Eräs Karhulan konepajan tuotteista oli nk. Karhulan A-tela, joka kehitettiin 1960-luvun lopussa. Ahlström myi lisenssin telaan amerikkalaiselle Farrellille 1970-luvulla.
Ahlströmin valmistamia paperi- ja kartonkikoneita Suomessa:
| |||