Ero sivun ”Maakauppa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Osioitten järjestys |
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
||
Rivi 2:
== Varhaisimmat asetukset maakaupasta==
Ensimmäinen maakauppaa koskenut tunnettu laki oli [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] vuoden 1350 tienoilla vahvistama kaupunkilain VIII luku. Laissa määrättiin rangaistus sille, joka tavattiin harjoittamassa luvatonta kauppaa maaseudulla. Tavaroita ei saanut ostaa maaseudulta jälleenmyyntiä varten, mutta omaan käyttöön ostaminen sallittiin.<ref>Suomen maakaupan historia, s.
[[Kristofer Baijerilainen|Kristoffer-kuninkaan]] maanlaissa vuonna 1442 annettiin yksityiskohtaisemmat määräykset maakaupasta. Kiellettyä oli ''kotikauppa'', jolla tarkoitettiin kauppatavaroiden myymistä kodista, sekä ''kulkukauppa'', jota harjoitettiin kiertämällä kylästä toiseen. Laki kielsi myös ''ostokaupan'' eli kauppiailta oli kielletty talonpoikien tuotteiden ostaminen maaseudulla. Maakauppana ei pidetty maalaisten keskinäisiä kauppoja, jos tuotteet tulivat omiksi tarpeiksi, ja jos ne olivat maalaisten itse tuottamia tai valmistamia.<ref>Suomen maakaupan historia, s. 27</ref>
Rivi 10:
===Kaakkois-Suomen erityistoimet===
Kaakkois-Suomessa luvaton maakauppa oli levinnyt laajalti: kapakoitsijat, papit ja nimismiehet myivät aunukselaisille ja venäläisille kulkukauppiaille viljaa, turkiksia ja hevosia. Tämän vuoksi Kustaa Vaasa antoi vuonna 1542 Viipurille porvareille [[Erioikeus|erioikeudet]] ottaa salakauppailta heidän tavaransa pois. Kauppaa ei saanut tehdä muualla kuin Viipurissa. Aainoastaan markkinat sai järjestää markkinapaikoila neljä kertaa vuodessa.<ref>Suomen maakaupan historia, s.
== Maakaupan vapauttaminen ==
Rivi 16:
Maaliskuussa 1772 asetettiin komitea maatalouden tilaa tutkimaan, komitea piti tarpeellisena lieventää viljakauppaa rajoittavia määräyksiä.<ref>Suomen maakaupan historia, s. 108</ref> Viljakauppa vapautettiin Suomessa vuonna 22.3.1775 kuningas Kustaa III asetuksella. Tämän jälkeen oli luvallista ostaa, varastoida ja myydä kaikenlaista viljaa, viljatuotteita ja perunoita vapaasti.<ref>Suomen maakaupan historia, s. 109</ref>
Suomen kenraalikuvernööri [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|Menšikov]] teki senaatille aloitteen maakaupan vapauttamiseksi. Keisari Nikolai I teki asiasta päätöksen, jonka johdosta maakauppa vapautettiin 6.10.1842.<ref>Suomen maakaupan historia, s.
[[Aleksanteri II]] pyrki kehittämään valtakunnan taloutta ja antoi tätä koskevan ohjelman Suomen senaatille 1856. Senaatin tehtäväksi jäi laatia ohjelman mukaan, ehdotus kaupan ja teollisuuden edistämiseksi maassa. Senaatin talousosasto käsitteli ehdotusta, jonka tuloksena päätettiin antaa lupa kauppapuotien perustamiseksi maaseudulle. Tämä esitys annettiin Aleksanteri II:selle, joka hyväksyi sen. Senaatti julkaisi asetuksen 19.12.1859.<ref>Suomen maakaupan historia, s. 212</ref>
== Maakauppiaat ==
Kauppiasta joka harjoitti (vuodesta 1842 luvalliseksi tullutta) kauppaa maaseudulla kutsuttiin maakauppiaaksi. Tunnetuimpia heistä olivat [[kuru]]lainen [[Antti Toikkonen]], [[Hiitola]]n Juho Pösö, [[Pielavesi|Pielaveden]] Petter Lyytikäinen sekä [[Jalasjärvi|jalasjärvinen]] kansanedustaja ja maakauppias [[Salomon Hongisto]], jonka kauppa on edelleen nähtävänä alkuperäisessä asussaan Jalasjärven museon alueella. Salomon Hongisto teki maakauppaa lähes 80 vuotta<ref>Suomen maakaupan historia, s.
==Katso myös==
| |||