Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 151.105.99.32) ja palautettiin versio 16180326, jonka on tehnyt Savir |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 32:
{{Pääartikkeli|[[Välirauha]]}}
[[Talvisota|Talvisodan]] maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]] ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja
Suomi tähtäsi kansainvälisesti todettuun mahdolliseen enimmäismäärään väestöstä, mikä voitaisiin irrottaa muista tehtävistä armeijan palvelukseen eli 16 %:iin. Suomen tapauksessa tämän katsottiin riittävän vain koko itärajan operatiiviseen puolustamiseen. Kenraali [[Aksel Airo]] oli kirjoittanut aiheesta Talvisodan jälkeen kirjan ''Kunnia - isänmaa'', jos hän piti Suomen omia puolustusmahdollisuuksia pintapuolisesti vain numeroiden valossa tarkasteltuna lähes olemattomina. Ulkomaiden arviot Suomen puolustuskyvystä ennen Talvisotaa perustuivat samoihin kriteereihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Leskinen, Antti Juutilainen| Nimeke = Jatkosodan Pikkujättiläinen | Vuosi = 2007| Luku = Maavoimien joukkojen perustaminen| Sivu = 77| Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Julkaisija = Wsoy| Tunniste =ISBN 978-951-0-28690-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Rivi 38:
Saksa [[operaatio Weserübung|hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan]] huhtikuussa 1940 ja valtasi maat nopeasti. Toukokuussa Saksa [[taistelu Ranskasta|hyökkäsi Ranskaan]]. Maan pohjoisosan miehitti Saksa suoraan ja eteläosaan muodostettiin Saksan valvoma [[Vichyn hallitus]], joka ei voinut jatkaa taistelua. Britannia valmistautui suuriin ilmataisteluihin estääkseen Britteinsaarien valtaamiseen tähtäävät Saksan sitä vastaan suorittamat laajat strategisiksi tarkoitetut pommitukset.
Neuvostoliitto ja Saksa olivat
Kesäkuussa 1940 Saksan vallattua Tanskan, Norjan sekä lopulta Ranskan Neuvostoliitto aloitti Suomen painostamisen. Ensimmäinen vaatimus oli saada takaisin kaikki [[Karjalankannas|Karjalankannakselta]] ja [[Hangon vuokra-alue]]elta pois viedyt laitteet. Lisäksi vaadittiin osuutta Petsamon nikkelikaivoksiin. Heinäkuussa Neuvostoliitto esitti vaatimuksen [[Ahvenanmaa]]n [[demilitarisointi|demilitarisoinnista]], ja oikeutta junakuljetuksiin Suomen alueen poikki Hankoon.<ref name="Ziemke161-162"/> Sopimus kauttakulusta Suomen itärajalta Hankoniemeen allekirjoitettiin syyskuun alussa. Neuvostoliitto vähensi painostustaan Suomea kohtaan vasta kevättalvella seuraavana vuonna.<ref name="AutoVM-3"/>
|