Ero sivun ”Maatalouden historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
fix
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
Rivi 6:
[[Kuva:Tomb of Nakht (2).jpg|thumb|Maataloutta kuvattuna hautakammiossa muinaisessa Egyptissä.]]
{{Pääartikkeli|[[Maanviljelyn synty Lähi-idässä]]}}
Lähi-idän ylängöillä ohra- ja vehnäheinät osoittautuivat helposti suojattavaksi kasveiksi ja kun tiettyjä lajeja suosittiin, ne yleistyivät vähitellen ja sitten sopeutuivat biologisesti ihmisen haluamalla tavalla.<ref>Siiriäinen 2002, s. 17.</ref> Samantapainen kehitys tapahtui hyödyllisten eläinlajien kanssa: lammas ja vuohi [[Domestikaatio|kotiutettiin]] ensimmäiseksi, sitten sika ja nauta.<ref>Siiriäinen 2002, s. 17-1817–18.</ref> Nämä prosessit tapahtuivat Lähi-idässä ja Turkissa noin vuosina 9000-70009000–7000 eaa.<ref>Siiriäinen 2002, s. 18.</ref>
 
Maatalouden aiheuttama kehityskulku tunnetaan parhaiten Lähi-idästä ja pitkään luultiin tuotantotalouden syntyneen siellä. Nykyään arvellaan, että samantapaiset ravinnon tuotantoon johtaneet prosessit ovat olleet käynnissä itsenäisesti myös Kaakkois-Aasiassa ja Amerikassa.<ref name="siiriäinen19">Siiriäinen 2002, s. 19.</ref> On esitetty, että nauta olisi otettu Pohjois-Afrikassa kotieläimeksi ilman Lähi-idästä saatua esimerkkiä ja tämä keksintö on ajoitettu keramiikkalöytöjen perusteella suunnilleen samaan aikaan kuin Lähi-idässä.<ref name="siiriäinen19" />
Rivi 27:
[[Kuva:NZM_CASLAV_harvesting_machines.JPG|thumb|Niittokoneita museossa]]
 
[[Jethro Tull (henkilö)|Jethro Tull]]in (1674-1741) mukaan multa oli kasvien ravinnon lähde ja hänen kehittämänsä rivi[[kylvökone]]en tarkoitus oli säästää multaa. Kylvökoneesta tuli tärkeä kehitykselle, vaikka ei ihan Tullin perusteiden mukaan.<ref name="Heikkonen 182" /> Valurautainen [[aura (maanviljely)|kääntöaura]], jonka kehitti [[James Small]] 1770, oli tärkeä askel satojen parantamiseen.<ref name="Heikkonen 182" /> Aiemmin kaksivuoroviljelyssä toinen pelto oli ollut [[kesanto]]na, mutta nyt kesantoalalla alettiin viljellä papuja, herneitä ja sinimailasta ja teollisuuden tarvitsemia kasveja kuten pellavaa, hamppua ja humalaa. Samalla karjan rehun määrä kasvoi, ja karja taas tuotti enemmän lantaa lannoitteeksi. Toimivan [[puimakone]]en rakensi [[Andrew Meikle]] 1786 ja [[niittokone]]en [[Patrick Bell]] 1826.<ref name="Heikkonen 182" /> Väestönkasvun ja rehun kasvattamisen lisääntyessä viljanhinta nousi 1700-luvun lopulla yli työläisten maksukyvyn. Tällöin aikaisemmin vain rehuksi kelvanneen [[peruna]]n viljely lisääntyi nopeasti. Englannissa maatalouden koneellistaminen oli osa teollista vallankumousta ja muu Eurooppa tuli jäljessä. Saksalainen [[Justus von Liebig]] selitti 1840-luvulla kirjassaan kasvien fysiologian, ja tämä johti nopeasti keinolannoitetehtaan rakentamiseen 1847 Englantiin.<ref name="Heikkonen 186">Kivikirveestä tietotekniikkaan sivut 186-187186–187</ref> Maatalouden uudet koneet olivat suurtilojen käytössä, ja pientilat jatkoivat pääosin vanhoilla menetelmillä.<ref name="Heikkonen 186" /> Koneellistaminen tuli myös vaatimaan tilakoon kasvattamista. <ref name="Heikkonen 186" />
 
[[Kuva:Hungary Mezokovesd agriculture museum 1.jpg|thumb|Pyörillä olevia moottoreita ja [[lokomobiili]], joita on käytetty esimerkiksi puimakoneiden voimanlähteenä]]