Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä

Kuvalev. säätö pois; vuosilukuwikitystä pois; commonscat oikeaan paikkaan; suorat linkit pois tekstistä
(Kuvalev. säätö pois; vuosilukuwikitystä pois; commonscat oikeaan paikkaan; suorat linkit pois tekstistä)
[[FileTiedosto:Helsinki July 2013-14.jpg|thumb|350px|right|Kaisaniemen 1889 valmistunut palmuhuone]]
[[ImageTiedosto:Puutarha-kaisaniemi.jpg|thumb|250px|right|Kaisaniemen puutarhaa]]
'''Helsingin yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla '''viitataan Kaisaniemen ja/tai Kumpulan kasvitieteellisiin puutarhoihin, jotka kuuluvat [[Kasvimuseo|kasvimuseon]] ohella [[Helsingin yliopisto]]n [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellisen keskusmuseon]] [http://www.luomus.fi/fi/kasvitieteen-yksikko kasvitieteen yksikköön], jota johtaa dosentti Marko Hyvärinen. Kasvitieteellinen puutarha ylläpitää tieteellistä elävien [[kasvi]]en kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten.
 
[[Kaisaniemi|Kaisaniemen]] puutarha on avoinna yleisölle. Nykyään sen [[Kasvihuone|kasvihuoneissa]] kasvaa yli 800 [[Laji|kasvilajia]] ja ulkopuutarhassa 2800 eri alkuperää olevaa kasvia.
 
[[Kumpula]]n puutarhan rakentaminen käynnistyi vuonna [[1987]] ja se avattiin yleisölle vuonna [[2009]].
 
== Kaisaniemen puutarhan historiaa ==
=== Kaupunkilaisten yhteinen kävelyalue ===
Vuonna [[1763]] Maaherra [[Hans Henrik Böje]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (tältä osaltaan nyk. [[Unioninkatu]]) varrelta ja perusti sille puutarhan. [[Vuonna 1773]] se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman [[1812]] puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin [[vuonna 1827]] alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna [[1829]] kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
 
=== Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet ===
[[ImageTiedosto:Botanic_garden_Kaisaniemi_2008-001.jpg|thumb|250px|Palmuhuone]]
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori [[Pietari Kalm]] otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin [[1828]] puutarhalle varattiin alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]] alkoi rakentaa uutta puutarhaa, tukeutuen [[Turun palo]]lta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui [[1832]]. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.
[[ImageTiedosto:Kaisaniemenranta2.JPG|thumb|250px|Puutarhan laidalle Kaisaniemenrantaan 1990-luvulla siirretyt puutalot.]]
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat [[Turun akatemia]]n kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka professori [[Elias Tillandz]] perusti vuonna [[1678]]. Puutarha oli tuolloin vasta pieni kaalitarha, jossa myös viljeltiin lääkeyrttejä. Tillandzin poismenon jälkeen puutarha jäi hoitamatta kunnes professori [[Pietari Kalm]] otti sen kunnostuksen vastuulleen. Puutarha nousi kukoistukseen Kalmin tuotua [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] satoja hyötykasveja. Akatemian siirtyessä Helsinkiin [[vuonna 1828]] puutarhalle varattiin Kaisaniemestä alue Kaisaniemestä, joka oli aiemmin palvellut helsinkiläisten yhteislaitumena. Eläin- ja kasvitieteen professori [[Carl Reinhold Sahlberg]] alkoi rakentaa uutta puutarhaa, tukeutuen [[Turun palo]]lta säästyneeseen laajaan yksityiskokoelmaansa. Suunnittelijaksi tilattiin Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri [[Franz Faldermann]]. Hänen suunnittelemansa puutarha jakautui kahteen osaan, säännöllisiin viljelypalstoihin ja puistomaiseen arboretum-alueeseen. Hän suunnitteli myös kasvihuonerakennukset, joista ensimmäinen valmistui [[1832]]. Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäisenä johtajana ja puuhamiehenä toimi Sahlberg, joka piti kunnianhimoisena tavoitteenaan kerätä sinne kaikki kotimaiset kasvit ja mahdollisimman paljon Suomen olosuhteissa viihtyviä ulkomaisia kasveja.
 
Engelin piirtämä puinen, yksikerroksinen päärakennus valmistui [[1831]] puutarhan keskelle. Sitä korotettiin [[1850-luku|1850-luvulla]] [[Jean Wiik]]in suunnitelmaan mukaisesti. Puutalo siirrettiin uuden päärakennuksen tieltä puutarhurien asuintaloksi, jona se edelleen toimii. Wiik suunnitteli puutarhan [[empiretyyli]]sen leivintuvan sekä aidan suojaamaan puutarhaa lähellä laiduntavilta [[lehmä|lehmiltä]]. Engel taas suunnitteli [[gotiikka|goottilaistyylisen]] talli- ja navettarakennuksen, joka on jo purettu.
 
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[vuonna 1889]] valmistui suuri trooppinen, lasikattoinen palmuhuone, [[ja vuonna 1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[vuonna 1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja [[Helsingin kasvimuseo|kasvimuseo]] sekä professorin virka-asunto. Kasvimuseo toimii rakennuksessa edelleen. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan Kaisaniemenranta-kadun varteen siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä: kaksi [[Uudenmaankatu (Helsinki)|Uudenmaankadulta]] ja yksi Punavuorenkadulta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html | Nimeke = Helsingin niemen puutalot | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 7.10.2016}}</ref>
[[Image:Botanic_garden_Kaisaniemi_2008-001.jpg|thumb|250px|Palmuhuone]]
[[Image:Kaisaniemenranta2.JPG|thumb|250px|Puutarhan laidalle Kaisaniemenrantaan 1990-luvulla siirretyt puutalot.]]
Kasvitieteellisen puutarhan nykyiset rakennukset ovat arkkitehti [[Gustaf Nyström]]in käsialaa. Faldermannin suunnittelemat alkuperäiset kasvihuoneet korvattiin 1800-luvun lopulla Nyströmin piirtämillä uusilla kasvihuoneilla, jotka olivat puisista edeltäjistään poiketen takorautaiset: [[1889]] valmistui suuri trooppinen, lasikattoinen palmuhuone, [[1896]] muut kasvihuoneet. Alkuperäisen puutarhurien talon tilalle valmistui [[1903]] niin ikään Nyströmin suunnittelema kasvitieteen instituuttirakennus, johon sijoitettiin kasvitieteen laitos ja [[Helsingin kasvimuseo|kasvimuseo]] sekä professorin virka-asunto. Kasvimuseo toimii rakennuksessa edelleen. Puutarhurien talo rakennettiin uudelleen alueen länsilaidalle. Lisäksi 1990-luvulla puutarhan pohjoisreunaan Kaisaniemenranta-kadun varteen siirrettiin 1800-luvun puurakennuksia muualta Helsingistä: kaksi [[Uudenmaankatu (Helsinki)|Uudenmaankadulta]] ja yksi Punavuorenkadulta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html | Nimeke = Helsingin niemen puutalot | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 7.10.2016}}</ref>
 
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä [[sypressi]]ä ja [[parananjättilumme|parananjättilumpeen]] siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat [[pakkanen|pakkaseen]]. Lumpeen siemenet säilyivät hengissä lummealtaan pohjalla, ja nykyinen jättilumme on niiden jälkeläinen.
 
Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Uusi peruskorjaus tehtiin vuosina [[1996]]-[[1998]]. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossakin näyttely- ja tutkimuskäytössä.
 
==Kumpulan puutarha==
 
[[Image:Puutarha-kumpula.jpg|thumb|250px|Kumpulan puutarhan hyötykasviosastoa avointen ovien päivänä 9.9.2006.]]
 
== Kumpulan puutarha ==
[[ImageTiedosto:Puutarha-kumpula.jpg|thumb|250px|Kumpulan puutarhan hyötykasviosastoa avointen ovien päivänä 9.9.syyskuussa 2006.]]
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten.
 
Kumpulan puutarhan alue rajattiin vuonna [[1987]]. Uusi puutarha rakennettiin Kumpulan kartanon entiseen puistoon ja se avattiin yleisölle vuonna [[2009]]. Tutkijoiden ja opettajien käytössä se oli jo aikaisemmin. Puutarha on jaettu [[hyötykasvi]]osastoon ja [[Kasvimaantiede|kasvimaantieteelliseen]] osastoon, jossa kasvit on järjestetty niiden alkuperän mukaan. Kasveja kerätään sellaisilta alueilta, joiden [[ilmasto]] on Etelä-Suomen ilmaston kaltainen: [[Eurooppa|Euroopasta]], [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]], ja [[Kaukoitä|Kaukoidästä]].
 
== Katso myös ==
* [[Talvipuutarha (Helsinki)|Kaupunginpuutarha eli Talvipuutarha]], Helsingin toinen yleisölle avoin puutarha
* [[Gardenia-Helsinki]]
* [http://www.luomus.fi/fi/ [Luonnontieteellinen keskusmuseo]]
{{Commonscat-rivi|Botanical Garden in Kaisaniemi|Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha}}
 
== Lähteet ==
*{{Verkkoviite|Tekijä=Timo Koponen|Nimeke=Uusi kasvitieteellinen puutarha perusteilla; mistä puutarha- ja koristekasvimme tulevat?|Ajankohta=28.9.2006|Osoite=http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/tietoa/puutarhakasvit.htm|Julkaisija=Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luettu=29.1.2007}}
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Botanical Garden in Kaisaniemi|Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha}}
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/ Kasvitieteellinen puutarha]
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/historia.htm Kasvitieteellisen puutarhan historiaa]
52 889

muokkausta