Ero sivun ”Toisenvaraisuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Toisenvaraisuus''' eli '''heterotrofisuus''' (''heterone'' ’toinen’, ''trophe'' ’ravinto’) tarkoittaa sitä, että [[eliö]] ei pysty itse tuottamaan tarvitsemaansa [[energia]]a vaan joutuu hankkimaan [[ravinto]]nsa muulla tavalla. Heterotrofisia ovat [[eläinkunta|eläimet]], [[sienet]] ja monet [[bakteerit]]. Heterotrofisuuden vastakohta on [[omavaraisuus]] eli autotrofisuus. Autotrofisia ovat muun muassa [[kasvit]] ja [[kemosynteesi]]n avulla energiaa tuottavat [[arkeonit|arkit]].
Joillakin vesieläimillä on mekanismeja, joilla ne käsittelevät pieniä ravintohiukkasia. Näitä pieniä ravintohiukkasia ne käsittelevät siimoilla, ripsillä, sukasilla, pyyntilokeroilla ja valejaloilla ja apuna käsittelyssä on joskus lima. Eläimet, jotka syövät kerralla suuria ravintopaloja, eivät erottele ravintohiukkasia toisistaan, vaan nielevät ravintopalat ja sulattavat ne elimistössään.
Eläinlajit ovat kukin erikoistuneet tiettyyn [[Ekologinen lokero|ekologiseen lokeroon]]. Monet lajit ovat erikoistuneet käyttämään vain yhdentyyppistä ravintoa. Tästä on esimekki ruohonsyöjät. Tundralla ja muilla kylmillä alueilla [[ravintoketju]]t ovat yksinkertaisempia kuin lauhkeilla vyöhykkeillä ja trooppisilla alueilla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Ernst Palmén, Matti Nurminen|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Otava|Nimike = Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja, osa 4|Viitattu = 3.2.2017|Sivu = 1530-1540|Vuosi = 1975|Isbn = 951-1-01817-5|Kieli = }}</ref>
|