Ero sivun ”Oltermanni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 24.101.147.102 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 2001:14BA:FE4:6100:F1E1:3235:60E1:95BC tekemään versioon. |
|||
Rivi 6:
Keski-Euroopan maaseudulla oltermanneja valittiin Pohjois-[[Saksa]]ssa viimeistään 1200-luvulla sekä [[Tanska]]ssa 1300-luvulla, mistä järjestelmä levisi hiukan myöhemmin Etelä-[[Ruotsi]]n niin sanottuihin tanskalaismaakuntiin. Suomessa [[Oltermannihallinto|oltermannilaitos]] syntyi vasta valtiovallan vuonna 1742 säätämän [[kyläjärjestys]]ohjeen jälkeen.
Suomessa oltermannilaitos saavutti laajimman merkityksensä vain [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä]]- ja [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaalla]], joiden kyliin laadittiin mallikyläjärjestyksen perusteella omia kyläasetuksia. Myös paikoin [[Häme]]essä, [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnassa]] ja [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjalassa]]
Oltermanni johti [[kyläkokous]]ta, jossa päätettiin tärkeistä asioista kuten ojittamisesta, niittyjen hoidosta ja niihin liittyvästä osuuksien jaosta. Oltermannin käytössä saattoi olla [[kylänarkku]], jossa säilytettiin kylän yhteisiä asiapapereita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietiläinen, Timo | Nimike=Kauhavan historia, osa I. Kivikaudesta kaupungiksi tuloon | Vuosi=1999 | Julkaisija=Saarijärvi: Kauhavan kaupunki}}</ref> Oltermannin hallussa oli myös arvomerkkinä [[oltermanninsauva]] tai [[kylänkapula]]. Sauvaa tai kapulaa käytettiin kyläkokouksen kutsumiseen laittamalla se kiertoon talosta taloon. Joskus sauvaan tehtiin lipas paperiviestin kuljettamista varten. Joillakin alueilla sauvaa käytettiin myös aitojen mittaamiseen, jolloin voitiin helposti nähdä, täyttikö aita lakisääteisen korkeuden.<ref>http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/kyla.htm</ref>
Oltermanni ja hänen kaksi [[lautamies]]tään (bisittare) muodostivat [[kylänoikeus|kylänoikeuden]]. Oltermannien ja kylän lautamiesten toimikausi oli yleensä yhdestä kolmeen vuotta. Heidät valitsi tehtäviinsä kyläkokous, mutta toisinaan toimi kulki vuorotellen talosta toiseen tietyssä järjestyksessä. Näihin luottamustoimiin kelpasivat yleensä vain talojen isännät, mutta joskus torpparitkin. Oltermannin eli kylänvanhimman rinnakkaisnimityksiä olivat ainakin päällysmies (Lapua) ja kylänmies (Vähäkyrö).
Nykyään oltermanni-arvonimeä käyttävät muun muassa [[Kilta (ainejärjestö)|teekkarikillat]] eli tekniikan opiskelijoiden ainejärjestöt.
| |||