Ero sivun ”Kurkijoen maamiesopisto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix luokkakoodivirhe
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: clean up, typos fixed: tetiin → tettiin using AWB
Rivi 1:
'''Kurkijoen maamiesopisto''', aik. '''Kurkijoen maanviljelysopisto''' oli [[Luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]] toiminut maanviljelysopisto. Sen edeltäjä oli [[Kurkijoki|Kurkijoelle]] valtion omistamalle [[Kurkijoen hovitila]]lle perustettu maanviljelys- ja karjakkokoulu, jonka tehtävänä oli tarjota Itä-Karjalan ja Itä-Suomen asukkaille maa- ja karjatalousalan korkeamman tason opetusta. Kurkijoen maanviljelysopisto aloitti toimintansa 5. joulukuuta 1874. Koulun ensimmäinen johtaja oli 1874–1896 A. E. Lång,<ref name=narc>[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=A0D6C0298CB9C7C09E9D04239EFAA089?kuvailuTaso=AM&avain=3058.KA Kurkijoen maamiesopisto, Arkistolaitos,] Narc.fi, viitattu 14.6.2014</ref> myöhemmin maanviljelyksen ylitarkastaja<ref>[http://www.wsoy.fi/sample-pages/9789510343548_lukun.pdf Lukunäyte: Erkki Vasara, Raskailta tuntuivat asekeet. WSOY 2013]</ref>. Kurkijokelainen Viktor Fagerström oli koulun johtaja vuodesta 1918.
 
Koulu aloitti kolmivuotisena. Oppilaat jakautuivat pohjakoulutuksen perusteella renki- ja voutiluokkiin. Kun maatalouden opetusta järjestetiinjärjestettiin uudelleen 1896, opiston uudeksi nimeksi tuli Kurkijoen ylempi maanviljelyskoulu, ja marraskuussa 1910 koulun nimi muuttui jälleen, nyt Kurkijoen maamiesopistoksi.<ref name=narc/> Opisto oli tarkoitettu maatalouden ammattiin kouluttavaksi [[keskikoulu]]ksi sellaisia nuorukaisia varten, ”jotka syystä tai toisesta kykenemättömiä loppuun suorittamaan lyseon täydellistä oppikurssia”.<ref name=agrologi/>
 
Opistosta tuli 1910 kaksivuotinen, kun maamieskoulun oppilaiden pohjakouluksen ja ennakkoharjoittelun vaatimuksia lisättiin<ref name=narc/> siten, että piti olla suoritettuna lyseon 5. luokan kurssi tai vaihtoehtoisesti hakijalla piti olla vastaavat tiedot tai käytynä ylempi kansakoulu tai suoritettuna opintokausi kansanopistossa. Lisäksi kaikilta edellytettiin kahden vuoden käytännöllinen harjoittelu. Pääsyvaatimukset olivat korkeammat kuin Mustialassa, mutta 1918 pääsyvaatimukset muutettiin samanlaisiksi kuin Mustialassa, Kurkijoen koulun historian mukaan siksi, että aste-eroa ei katsottu hyvällä silmällä.<ref name=agrologi>[http://www.agrologit.fi/UserFiles/File/Agrologit%20208.pdf Esko Lappalainen, Agrologien opinahjot esittäytyvät, Akrologit 2/2008 s. 7–8] (pdf)</ref>.
 
Koulutilasta erotettiin 1895 Elisenvaaran ulkotila. Sinne perustettiin 1896 [[Suohovin maanviljelyskoulu|Suohovin alempi maanviljelyskoulu]], jonka koulutilalla aloitti toimintansa naiskarjakkoja kouluttava yksivuotinen karjanhoitokoulu. Myöhemmin karjakkokoulun nimeksi tuli [[Itä-Karjalan tietopuolinen karjanhoitokoulu]].<ref name=narc/>
 
Kun Kurkijoki määrättiin [[Talvisota|talvisodan]] päätyttyä 1940 evakuoitavaksi, maamiesopisto liitettiin [[Mustialan maamiesopisto]]on ja opisto ja virat lakkautettiin toukokuussa 1940. Kurkijoen toisen vuosikurssin oppilaat suorittivat loppukuulustelun Mustialassa, ja ensimmäisen vuosikurssin oppilaat tulivat sinne ensimmäiselle vuosikurssille.<ref name=narc/>
 
Kurkijoen ja Elisenvaaran koulut palasivat Kurkijoelle jatkosodan aikana. Elisenvaaran koulutilan rakennukset olivat tuhoutuneet. Opiston ja koulutilan rakennuksissa toimi sota-aikana [[Luettelo suomalaisista sotavankileireistä 1941–1945|sotavankileiri nro 12]].<ref name=narc/>
 
Kurkijoen maamiesopiston toverikunta toimi 1950-luvulle asti.<ref name=narc/>