Ero sivun ”Itä-Suomen hovioikeus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
→‎Historiaa: Täydennetty jäsenten vangitsemista + viite
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB
Rivi 11:
Viipurin hovioikeus ei kuitenkaan ollut keisareiden määräysvallassa. Vuonna 1902 Viipurin hovioikeus kieltäytyi noudattamasta perustuslain vastaisesti annettua asevelvollisuuslakia, minkä johdosta kolme hovioikeuden jäsentä erotettiin, ja muut saivat nuhteet. Vuonna 1903 hovioikeus jätti noudattamatta keisarillisen määräyksen virkasyyteasioissa, ja jälleen useita hovioikeuden jäseniä ja esittelijöitä erotettiin. [[Nikolai II]]:n [[marraskuun manifesti]]n myötä erotetut saattoivat palata virkoihinsa.
 
Vuonna 1912 syntyi uusi konflikti, kun Venäjän [[duuma]] oli päättänyt, että Suomessakin tehdyt virkarikokset käsitellään Pietarin piirioikeudessa eikä Suomessa maan omien lakien mukaan. Viipurin hovioikeus sovelsi kuitenkin Suomen lakia, ja seurauksena oli erottamisia ja vankeusrangaistuksia. Hovioikeuden jäsenet presidenttiä lukuunottamattalukuun ottamatta vangittiin 23. syyskuuta 1913 ja passitettiin Pietariin [[Krestnyn vankila]]an kärsimään rangaistuksiaan yhdenvertaisuuslain vastustamisesta. Heidät vapautettiin vankilasta 24. toukokuuta 1914.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 138 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Vuonna 1917 [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen erotetut saattoivat palata virkoihinsa, joista tilalle nimitetyt erosivat tehdäkseen tilaa palaajille.<ref> Jukka Kekkonen: Itä-Suomen hovioikeus 150 vuotta, teoksessa Wiipurin Itä-Suomen hovioikeus 1939-1989</ref>
 
Itä-Suomen hovioikeuden jäseninä ovat toimineet mm. [[Toimi Tulikoura]], [[Harras Kyttä]], [[Väinö Voipio]], [[Juuso Häikiö]], [[Heimo Lampi]], [[Gustaf Möller]] ja [[Lauri Lehtimaja]]. Edellinen presidentti oli [[Mikael Krogerus]] ja hänen edeltäjänsä [[Markku Arponen]].
Rivi 51:
* [[Pohjois-Karjalan käräjäoikeus]],
* [[Pohjois-Savon käräjäoikeus]] ja
* [[Päijät-Hämeen käräjäoikeus]].
 
=== Vuosina 2011–2014 ===
Rivi 58:
* '''Etelä-Savon käräjäoikeus'''
*: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava
 
* '''Kainuun käräjäoikeus'''
*: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi
* Siirrettiin 2014 osaksi [[Rovaniemen hovioikeus]]piiriä
 
* '''Pohjois-Karjalan käräjäoikeus'''
*: Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo
 
* '''Pohjois-Savon käräjäoikeus'''
*: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä
Rivi 81 ⟶ 78:
 
== Kohua ja keskustelua ==
2000-luvulla huomiota kansan keskuudessa ovat herättäneet Itä-Suomen hovioikeuden useat päätökset, joissa sen on koettu kohtelevan seksuaalirikoksiin syyllistyneitä turhan ymmärtäväisesti. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/200811180135005_uu.shtml | Nimeke=Kohupäätöksiä Itä-Suomen hovissa | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=18.11.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=18.11.2008 | Kieli= }}</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 95 ⟶ 92:
 
{{Suomen hovioikeudet}}
 
[[Luokka:Kuopio]]
[[Luokka:Viipurin historia]]