Ero sivun ”Selim Isakson” versioiden välillä

|nimi=Isakson, Selim (1892 - 1960)|tekijä=Urho Myllyniemi}}</ref> oli suomalainen jääkärikenraalimajuri. Hän oli [[Saksa]]ssa [[Jääkäriliike|jääkärikoulutuksensa]] saanut veteraani, joka toimi [[Suomi|Suomen]] viime sodissa [[divisioona]]n komentajana ja sotien jälkeen [[sotilaslääni]]n komentajana, sekä oli syytettynä [[Sotaylioikeus|sotaylioikeudessa]] sodan aikaisista tekemisistään, mutta sai vapauttavan tuomion.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>

Selim Isaksonin vanhemmat olivat asemapäällikkö Eugen Aleksander Isakson ja Ida Maria Nygren. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Daisy Mabel Björkstenin kanssa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Hän kirjoitti ylioppilaaksi [[Tampere]]en ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1912 ja liittyi [[Åbo Nation|Turkulaiseen osakuntaan]]. Opintojaan hän jatkoi [[Helsingin yliopisto]]n [[Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta|lainopillisessa tiedekunnassa]] ja filosofisen tiedekunnan [[Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta|maanviljelys-taloudellisella osastolla]] vuosina 1913–1914. [[Sotakorkeakoulu]]n komentajakurssin hän suoritti vuonna 1927.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Hän liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]], joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 8. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 10. syyskuuta 1915 alkaen pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Takaisin Suomeen (Vaasaan) hän palasi kapteeniksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin komppanianpäälliköksi [[Suomen sisällissota]]an [[1. jääkärirykmentti|1. jääkärirykmentin]] [[1. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 21. huhtikuuta 1918 alkaen rykmentin konekivääriupseeriksi. Hän otti osaa taisteluihin Suomen sisällissodassa [[Lempäälän taistelu|Lempäälässä]] ja [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurissa]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Sisällissodan jälkeen hän toimi Yleisesikunnan operatiivisen toimiston toimistoupseerina, kunnes huhti-toukokuussa vuonna 1919 hänet komennettuna erikoistehtäviin [[Sortavala]]an ja [[Salmi]]in. Hänet siirrettiin 3. marraskuuta 1920 [[Karjalan kaartin rykmentti]]in, josta hänet määrättiin 15. marraskuuta 1920 alkaen I pataljoonan ja 14. joulukuuta 1920 alkaen II pataljoonan komentajaksi. Jalkaväen kapitulanttikoulun johtajaksi hänet siirrettiin 15. elokuuta 1924. [[Suomen Polkupyöräpataljoona 1|Polkupyöräpataljoona 1:n]] komentajaksi hänet nimitettiin 26. maaliskuuta 1925 ja [[Keski-Suomen rykmentti|Keski-Suomen rykmentin]] komentajaksi 12. elokuuta 1926, josta hänet siirrettiin Karjalan kaartin rykmentin komentajaksi 15. elokuuta 1929. [[Satakunta-Hämeen sotilaslääni]]n komentajan tehtävät hän otti vastaan 1. heinäkuuta 1933 ja [[Turunmaan sotilaslääni]]n komentajan tehtävät 28. helmikuuta 1938, missä tehtävässä hän toimi Talvisodan syttymiseen saakka.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Talvisodan kynnyksellä Isakson siirtyi aluejärjestelmän mukaisesti lokakuussa 1939 [[5. divisioona (talvisota)|5. divisioonan]] komentajaksi ja osallistui taisteluihin Karjalan kannaksenKarjalankannaksen keskilohkolla ja muun muassa torjui Summan-Lähteen alueella vihollisen läpimurtoyrityksen. Tammikuussa Ylipäällikkö veti kovia kokeneen Isaksonin divisioonan [[Väliasema|V-asema]]an (väliasema) linnoitustöihin ja ylipäällikön reserviksi.<ref name="SJE1975"/><ref>Raunio & Kilin 2005.</ref>

Välirauhan ja Jatkosodan aikana hän toimi aluksi Päämajan järjestelyosaston päällikkönä, mutta komennettiin rintamalle vuonna 1944 ja hänelle annettiin [[7. divisioona (jatkosota)|7. divisioonan]] komentajan tehtävät, jonka komentajana hän osallistui taisteluihin Syvärillä ja Laatokan karjalassa.<ref name="SJE1975"/>

|Kunniamerkkinauhat=[[Kuva:Vapaudenristi 1.lk. tammenlehvien kera.png|66px|Kunniamerkkinauha Vapaudenristi 1. lk. tammenlehvien kera]][[Kuva:Vapaudenristi 1.lk. tammenlehvien kera.png|66px|Kunniamerkkinauha Vapaudenristi 1. lk. tammenlehvien kera]]</br />[[Kuva:Vapaudenristi 2lk mk.png|50px|Kunniamerkkinauha Vapaudenristi 2.lk. miekkojen kera]][[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:SVR Komentaja.png|82px|Suomen Valkoisen Ruusun 2. lk. komentajamerkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|50px|Talvisodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Preussin rautaristi2lk.png|50px|Preussin 2. lk. Rautaristin kunniamerkkinauha]][[File:Ruotsin miekkaritarikunnan 1komenta nauha.png|82px|Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|50px|Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Vapaudenristin 1lk rintatähti mk.png|110px|Vapaudenristin 1. lk. rintatähti]][[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|70px|Jääkärimerkki]][[File:Miekkaritarikunnan 1lk komentajamerkin rintatähti.png|90px|Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkin rintatähti]]