Ero sivun ”Siiri Angerkoski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
elokuva ja sarjat linkkien ulkopuolelle, + pari linkkiä |
p clean up, typos fixed: eri näköi → erinäköi using AWB |
||
Rivi 31:
* '''[[Parhaan naispääosan Jussi]]'''
* 1971 ''[[Aliisa (elokuva)|Aliisa]]''
* 1958 '''[[Pro Finlandia|Pro Finlandia
}}
{{AvattavaLoppu}}
Rivi 37:
}}
'''Siiri Saimi Angerkoski''' (o.s. '''Palmu''', vuoteen 1904 '''Pelkonen'''; [[21. elokuuta]] [[1902]] [[Oulu]] – [[28. maaliskuuta]] [[1971]] [[Helsinki]])<ref name=kb >{{Kansallisbiografia | id = 5033 | nimi = Angerkoski, Siiri (1902–1971) | tekijä = Lahtinen, Outi | ajankohta = 11.10.2000 | viitattu = }}</ref> oli suomalainen [[näyttelijä]]. Teatterissa uransa aloittanut Angerkoski tuli tunnetuksi ensisijaisesti [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] kuukausipalkkaisena näyttelijänä vuosina 1938–1963. Angerkosken näyttelijänura jatkui hänen kuolemaansa asti. Yli sata elokuvaroolia tehnyt Angerkoski oli sukupolvensa käytetyimpiä ja tunnetuimpia suomalaisia elokuvanäyttelijöitä.
Angerkoski oli sivuosien valovoimainen esittäjä joka muistetaan lukemattomista, usein koomisista rooleistaan kotiapulaisina, vanhoinapiikoina, leskirouvina, vuokraemäntinä ja seurapiirirouvina. Jälkipolville hän on tuttu erityisesti kahdesta pitkäikäisestä elokuvasarjasta: rouva [[Justiina (Pekka Puupää)|Justiina Puupään]] roolista kahdessatoista ''[[Pekka ja Pätkä -elokuvat|Pekka ja Pätkä -elokuvassa]]'' sekä kotiapulainen Hildan roolista kuudessa ''[[Suomisen perhe|Suomisen perhe -elokuvassa]]''. Kaksi Jussi-palkintoaan Angerkoski sai kuitenkin vakavista rooleista, sivuroolista [[Minna Canth|Minna Canth -filmatisoinnissa]] ''[[Anna Liisa (vuoden 1945 elokuva)|Anna Liisa]]'' (1945) ja pääroolista televisioelokuvassa ''[[Aliisa (elokuva)|Aliisa]]'' (1970). Hänet palkittiin vuonna 1958 [[Pro Finlandia|Pro Finlandia -mitalilla]].
Rivi 71:
''[[Asessorin naishuolet (vuoden 1937 elokuva)|Asessorin naishuolet]]'' (1937) oli Siiri Angerkosken kannalta merkittävämpi elokuva. Siinä hän on amerikansuomalainen Matilda Bybom, eräs asessorin ([[Aku Korhonen]]) naishuolien aiheuttaja. Samassa elokuvassa kuullaan ensimmäistä kertaa Angerkosken laulavan, hän esittää katkelman operettisävelmästä ''Ollaan niinkuin pääskyset''. Vuosien mittaan hän näytteli useissa elokuvissa Aku Korhosen kanssa, esimerkiksi ''[[Täysosuma (vuoden 1941 elokuva)|Täysosumassa]]''; valmistumisajankohdalleen (1942) tyypillisessä väärillä henkilöllisyyksillä leikittelevässä [[Hannu Leminen|Hannu Lemisen]] esikoisohjauksessa Angerkosken rooli on sikafarmari, leskirouva Andersson ja Korhosen kauppaneuvos August Gyllencrantz. Naispääosan esitti [[Ansa Ikonen]], ja elokuvassa nähdään myös [[Suomisen Olli]]na tunnettu 14-vuotias [[Lasse Pöysti]].
Vuonna 1938 [[Suomen Filmiteollisuus]] kiinnitti Siiri Angerkosken ja hänen aviomiehensä [[Kaarlo Angerkoski|Kaarlo Angerkosken]] kuukausipalkkaisiksi elokuvanäyttelijöiksi, joita ei Suomessa tuolloin juuri ollut. He näyttelivät usein samoissa elokuvatuotannoissa. Kaarlo Angerkoski kuoli sydänkohtaukseen [[Talvisota|talvisodan]] kynnyksellä 1. lokakuuta 1939 vain 33-vuotiaana. Hän ehti esiintyä kahdessakymmenessäneljässä elokuvassa, ja pari roolityötä jäi kesken. Siiri Angerkoski sen sijaan työskenteli SF:n kuukausipalkkaisena näyttelijänä vuoteen 1963 asti.
Eräs Angerkosken pitkäaikainen rooli oli Suomisen perheen kotiapulainen Hilda, jota hän näytteli kuudessa [[Suomisen perhe|Suomisen perhe -elokuvassa]] vuosina 1941–1959. Hilda oli Angerkosken tavaramerkki 1950-luvulle asti. Silloin valkokankaille syntyi Angerkosken kiistatta tunnetuin rooli, [[Justiina Puupää]], [[Pekka Puupää]]n kaulinta heiluttava pirttihirmuvaimo. Angerkoski tulkitsi Justiinaa kaikkiaan kahdessatoista yhteensä kolmestatoista ''Pekka ja Pätkä'' -elokuvassa vuosina 1953–1960. Useiden aikalaisten mielestä Angerkosken taiteellista lahjakkuutta tuhlattiin Justiina Puupään kaltaisissa yksipuolisissa elokuvaosissa.
Rivi 78:
=== Rillumarein ja Justiinan vuodet ===
''[[Köyhä laulaja|Köyhässä laulajassa]]'' vuonna 1950 Angerkoski pääsi jälleen hyödyntämään laulajantaitojaan. ''[[
Ensimmäinen Pekka Puupää -elokuva tuli valkokankaille vuonna 1953. Justiina Puupään roolissa Siiri Angerkoski pääsi loistamaan huippuunsa kehitetyllä nopean puhujan taidollaan. Hänen puheensa oli jopa niin nopeaa, että ajan studioteknologia ei kyennyt kunnolla tallentamaan sitä. 1950-luvun loppupuoliskolla Angerkoski näytteli myös muun muassa elokuvissa ''[[Kaunis Kaarina]]'' (1955) ja ''[[Kahden ladun poikki]]'' (1958). Vuonna 1959 palattiin vielä kerran Suomisen perheen pariin. Kesäisessä elokuvassa ''[[Taas tapaamme Suomisen perheen]]'' Angerkoskella on tuttu Hildan rooli. Lehtiarvioissa hänen suoritustaan luonnehdittiin ”aidosti tomeraksi”, ”herttaiseksi” ja ”meheväksi”.
Rivi 87:
== Televisioura ==
Angerkoski oli mukana useissa televisiotuotannoissa 1960-luvulla. 29. marraskuuta 1964 hänet nähtiin Lasse Malmlundin ''Kuplia''-sarjaan kuuluvassa ohjelmassa yhdessä [[Maija Karhi]]n ja [[Leo Jokela]]n kanssa. Angerkoski esiintyi myös suosituissa ''[[Sisarukset|Sisarukset-]]'' ja ''[[
== Tunnustukset ==
[[Jussi (palkinto)|Jussi-palkinnon]] Siiri Angerkoski sai kaksi kertaa, molemmat vakavista rooleista: 1945 sivuroolista [[Minna Canth|Minna Canth -filmatisoinnissa]] ''Anna Liisa'' ja [[postuumi]]sti vuonna 1971 pääroolista televisioelokuvassa ''Aliisa'' (1970). Vuonna 1960 Helsingin kaupunki myönsi hänelle 140 000 [[
== Sota-aika ==
Rivi 100:
Siiri Angerkoski tuli huonosti toimeen näyttelijä [[Masa Niemi|Masa Niemen]] kanssa, joka ''Pekka Puupää'' -elokuvissa näytteli Pätkän roolin. [[Emmi Jurkka]]a hän ei sietänyt silmissään; Angerkosken tyttären mukaan Jurkka oli joskus ollut romanttisesti kiinnostunut Kaarlo Angerkoskesta.
Yksityishenkilönä Angerkoski oli sangen ronskipuheinen, ainakin kun seura oli soveliasta. Hän teki mielellään pilkkaa sivistyssanoista ja harrasti pasianssia. Masennuskausiaan Angerkoski kutsui ”Harmaan hunnun päiviksi”. Omien muistelmiensa nimeksi hän ajatteli laittaa ''Käsi pois sieltä''. Hän oli myös taikauskoinen. Angerkoskella on kaksi lapsenlasta: Sari (1965) ja Kati (1969). Erään hänen tyttärentyttärentyttärensä kolmas nimi on Siiri.
Siiri Angerkoski kuoli [[Meilahden sairaala
== Teatterikiinnitykset ==
Rivi 249:
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
Rivi 258 ⟶ 257:
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Angerkoski, Siiri}}
[[Luokka:Suomalaiset elokuvanäyttelijät]]
| |||