Avaa päävalikko

Muutokset

63 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| commons = Petroselinum crispum
}}
'''Persilja''' (''Petroselinum crispum'') on kaksivuotinen ruohovartinen [[yrtti]], joka kuuluu [[Sarjakukkaiskasvit|sarjakukkaiskasvien]] heimoon. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän ''Apiaceae''-heimoon kuuluvan kasvinlajin arvellaan olevan kotoisin [[Välimeri|Välimeren]] itäosista tai [[Aasia]]n länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa.<ref name="hspersilja">{{Lehtiviite | www = http://archive.is/lnkwg | Otsikko = Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Tekijä = Piippo, Sinikka | Ajankohta = 14.6.2004 | Viitattu = 7.5.2014}}</ref>
 
Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) ''Petroselinum crispum'' var. ''crispum'', silopersilja ''Petroselinum crispum'' var. ''neapolitanum'', ja juuripersilja, ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum''.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]</ref><ref name="hspersilja2">{{Lehtiviite | www = http://archive.is/aWk7E | Otsikko = Persilja (Petroselinum crispum) | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.6.2004 | Viitattu = 7.5.2014}}</ref>
 
== Historia ==
Alkujaan [[Antiikin Kreikka|antiikin kreikkalaiset]] eivät tehneet eroa persiljan ja [[selleri]]n (''Apium graveolens'') välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä ''selinon'' ja latinassa[[latina]]ssa vastaavasti ''apium''. Myöhemmin persiljalle annettiin sitten persiljalle nimi ''petroselinon'' eli 'kiviselleri'”kiviselleri”. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.
 
[[AntiikinOlympian olympialaisetkisat|Antiikin Kreikan olympialaisten]] voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.
 
== Persiljalajikkeet ==
Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.
 
Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten[[juures]]ten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.
 
Suomessa persiljoista mausteena on suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla, mutta onse myöhemminon kasvattanut suosiotaan.
 
== Persilja mausteena ==
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan sekä, kalan, ettäja linturuokien mausteeksi. LIsäksi se sopii hyvin myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä vuoksi koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.
 
Kuivattu persilja saattaa sisältää jopa 45 %prosenttia [[Proteiini|valkuaista]], ja loppu on pääasiassa [[Hiilihydraatti|hiilihydraatteja]]. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteenia[[karoteeni]]a, [[C-vitamiini]]a ja [[foolihappo|folaattia]]. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.
 
== Persilja yrttilääkinnässä ==
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin, sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/>. Tieteellisesti tehon katsotaan perustuvan sen runsaaseen [[karoteeni]]- ja C-vitamiinipitoisuuteen. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.<ref name="hspersilja"/>
 
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita. Tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.<ref name="hspersilja"/>
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.
 
 
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
70 141

muokkausta