Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
||
Rivi 152:
{{Pääartikkeli|[[Teollinen vallankumous]]}}
[[Tiedosto:Newcomen Figuier.jpg|thumb|Newcomen höyrykoneella toimiva kaivospumppu]]
Teknologia ei ollut 1700-luvun puolivälissä Englannissa alkaneen teolliseen vallankumouksen käynnistäjä. Taustalla olivat yhteiskunnalliset ja kauppapoliittiset syyt, kuten [[merkantilismi]]sta vapautuminen. Merkantilismi oli [[Adam Smith]]in (1723-1790) kriittisessä mielessä keksimä termi. Kirjassaan "Kansakuntien vauraus" Smith kertoo esimerkin nuppineulojen tuotannosta 10 hengen pajassa, jossa työn uudelleen järjestelyllä ja työnjaolla, jossa kukin työntekijä keskittyi vain yhteen työvaiheeseen, työn tuottavuutta pystyttiin nostamaan parista kymmenestä 48 000 nuppineulaan päivässä.<ref>Wiio 2007, s.
[[Kuva:Screw making machine, 1871.png|thumb|[[Ruuvi]]en valmistukseen kehitetty [[sorvi]], jossa teräpakka liikkuu ajoruuvin avulla valitulla nopeudella kappaleen pyörimisnopeuden suhteen.]]
Rivi 294:
1820-luvulla [[Charles Babbage]] (1791–1871) pystyi esittämään tietokoneen toimintaperiaatteen. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta [[logaritmi]]taulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Englannin valtiolta. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi [[differenssikone]]tta, kun hän keskittyi [[analyyttinen kone|analyyttiseksi koneeksi]] kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Siinä oli nykyaikaisen tietokoneen pääosat kuten tiedon [[Käyttöliittymä|syöttö]], [[Tietokoneohjelma|ohjelma]], [[Muisti (tietokone)|muisti]] ja [[tulostin]]. Kirjeenvaihdossa [[Ada Lovelace]]n (1815-1852) he keskustelivat sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin [[operaatio]] ja [[Muuttuja (ohjelmointi)|muuttuja]].<ref>Gleick sivut 123-125</ref> Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määrämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin [[Harvardin yliopisto]]lle 1886. Yli puolivuosisataa myöhemmin sen löysi [[Howard Aiken]]. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan IBM:n pääjohtajan Thomas Watsonin kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.<ref>Wiio 2007, s.215-224</ref>
Vuonna 1936 [[Alan Turing]] (1912-1954) esitteli teoreettisen tietokoneen periaatteen, [[Turingin kone]]en, jossa hän tutki [[algoritmi]]sen ongelman ratkaisun rajoja. [[John von Neumann]] (1903-1957) ehdotti 1940-luvulla ohjelman siirtämistä muistiin tietokoneen toiminnan nopeuttamiseksi ja määritteli nykyaikaisen tietokoneen [[Von Neumannin arkkitehtuuri|arkkitehtuurin]]. [[Bitti]]-käsitteen esitti [[Claude Shannon]] (1916-2001) vuonna 1948.<ref>Gleick sivut
[[Konrad Zuse]] rakensi ensimmäisen ohjelmoitavan laskukoneen Saksassa 1941. Aiken rakensi 1943 IBM:n avulla ensimmäisen tietokoneen [[Harvard Mark I]]. Ensimmäinen elektroninen [[tyhjiöputki]]in ja [[rele]]isiin perustuva [[tietokone]] [[ENIAC]] valmistui vuonna 1945. [[Transistori]]en ja tietokoneiden sarjatuotanto alkoi vuonna 1951. 50-luvun päättyessä maailmassa oli 3 000 tietokonetta.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: "Atomiajasta" ATK-aikaan ja geeniteknologiaa, s. 286–290 .</ref> Ensimmäiset tietokoneet ohjelmoitiin [[konekieli]]lla, joista sitten kehittyi helpommin ymmärrettäviä [[ohjelmointikieli]]ä.
| |||