Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pikkumuotoiluja, selvennyspyyntö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja
Rivi 30:
Ihmisen metsästysmenetelmänä on ollut jäljittää eläintä antamatta sille levähdystaukoa niin kauan, että ihminen on päässyt aivan väsähtäneen eläimen lähituntumaan ja tappanut sen iskukeihäällä (seipäällä). Iskukeihäitä käytti [[heidelberginihminen]]. Väsytystaktiikkaan pidetään myös syynä ihmisen kykyyn [[hikoilu|hikoilla]] ja [[karva]]ttomuuteen, koska on tarvittu tehokasta jäähdytystä. Kivikirveitä on ollut olemassa yli 200&nbsp;000 vuotta. [[Pukeutuminen|Vaatteita]] ihmiset ovat käyttäneet yli 100&nbsp;000 vuotta. Risumajoista on 400&nbsp;000 vuoden taakse ajoitettuja jälkiä. [[Neanderthalin ihminen]] osasi jo valmistaa asumuksia eläinten taljoista ja tehdä niistä myös vaatteita, joiden avulla pystyttiin laajentamaan asutusta pohjoiseen.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 4–8 .</ref>
 
Ihmisellä on evoluution tuottama taipumus [[kieli|kielen]] oppimiseen, mutta kielet ovat [[kulttuurievoluutio]]n eli opittujen taitojen evoluution tulosta. Kivikaudella ihmisen kehitykseen alkoivat vaikuttaa molemmat evoluutiot rinnan.<ref name="Wiio 2007, s.27"/> Pystyihmisen [[kurkunpää]] on vastannut rakenteeltaan kaksivuotiaan nykyihmisen vastaavaa ja todennäköisesti pystyihminen on kyennyt jollakin tavalla puhumaan. Varhaisemman käteväihmisen kurkunpää oli vielä samankaltainen kuin simpanssilla, joka voi oppia käsimerkkejä, mutta ei puhumaan. Jos pystyihminen on puhunut, laji on todennäköisesti käyttänyt jonkilaista esikieltä (engl. proto-language), kuten [[pidgin-kieli]], ilman selkeää [[kielioppi]]a.<ref>Wiio 2007, s.34-3634–36</ref> Kielioppia voidaan pitää ihmisen ensimmäisenä [[tietotekniikka|tietoteknisenä]] keksintönä. Se on avannut ihmiselle rajattoman ajatusten ilmaisun maailman.<ref>Wiio 2007, s.41</ref> Tämä on tapahtunut ilmeisesti 45&nbsp;000 vuotta sitten.<ref>Wiio 2007, s.48</ref>
 
Nykyihminen lähti Afrikan sarvesta noin 80&nbsp;000 vuotta sitten vaeltamaan kohti Aasiaa. Tulen tekeminen kehittämällä riittävä syttymislämpö sytykkeisiin hankaamalla kahta puuta vastakkain on nerokas keksintö ja tehty todennäköisesti 40-50 tuhatta vuotta sitten.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s. 11 .</ref> Noin 40&nbsp;000 vuotta sitten alkoi jonkinlainen kulttuurivallankumous, joka näkyy arkeologisen aineiston huomattavana rikastumisena. Löydetyt esineet on valmistettu taidokkaasti ja niitä on jopa koristeltu, mikä kertoo, että [[käsityö]]läisyhteiskunta on alkanut kehittyä. [[Jousi (ase)|Jousi]] ja [[nuoli]] ovat ainakin 15&nbsp;000 vuotta vanhoja.
Rivi 49:
 
===Kaupankäynti ja liikenne===
Suuria aluksia alettiin rakentaa niin Niilin kuin Eufratin rannoilla. Riittävän suuret alukset auttoivat kauppaa kehittymään ja laajentamaan hallintoa. Kaupan ja hallinnon tarpeisiin [[sumerilaiset]] kehittivät [[kirjanpito|kirjanpidon]] ja tilien käytön. Luvunpitoa oli aikaisemmin harjoitettu luilla ja tikuilla, joihin koverrettiin koloja ilmoittamaan lukumäärää. Sumerissa alettiin käyttää aluksi pussissa olevia kiviä, sitten savesta tehtyjä merkkipalikoita laskemiseen.<ref>Wiio 2007, s.69</ref> Erilaisten merkkikivien, kuten lampaan tai leivän symbolien määrä kasvoi yli tuhannen. Ensimmäinen askel [[kirjoitustaito]]on oli [[sinetti]]en käyttäminen henkilöiden tunnistamiseen ja sopimusten varmistamiseen noin 4000 eaa. Rullasinetillä tunnus painettiin saveen. Seuraava askel oli merkkikivien korvaaminen piirtämällä terävällä tikulla, "nuolenpäällä" niiden muodot sopimuksena käytettyyn saveen ja kirjoitustaito oli syntynyt.<ref>Wiio 2007, s.76-78</ref> Kirjoitustaidon kehittyminen kuvastaa tiiviissä yhteisössä syntyviä tarpeita oikeudenmukaisuuden suhteen, sillä varhaisimmat tunnetut tekstit ovat veroluetteloita ja anomuksia verovähennyksistä. Tekstejä kirjoitettiin [[papyrus|papyrukselle]] ja niitä voitiin pienellä vaivalla kuljettaa ja arkistoida. Temppelit toimivat kaupankäynnissä aluksi uskottuina miehinä ja sopimusten säilyttäjinä, mutta temppelien asema vahvistui vähitellen ja niistä tuli kaupunkivaltioiden hallintokeskuksia.<ref>Wiio 2007, s.74-7574–75</ref>. Painojen ja mittojen standardit syntyivät, tunnettu on esimerkiksi painon yksikkö [[talentti]].<ref>Adams, s. 15 .</ref> Sumerissa rahaa ei ollut käytössä, mutta hinnoittelu tehtiin hopealla, jonka painon mittayksikkö oli [[shekeli]].<ref>Wiio 2007, s.56</ref> Egyptiläisillä oli myös käytössään [[kalenteri]] ja [[aurinkokello]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://library.thinkquest.org/J002046F/technology.htm | Nimeke = Technology of Ancient Egypt | Julkaisija = Ancient Egypt's Deepest Secrets Revealed }}</ref>
 
[[Tiedosto:Wheel Iran.jpg|thumb|[[Pyörä]] on koneenrakennuksen tärkeimpiä osia. Kuvassa kärrynpyörä [[Iran]]ista.]]