Ero sivun ”Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Saksan valtiopäivätalon tuhopoltto''' ({{k-de|Der Reichstagsbrand}} {{Lausunta|De-Reichstagsbrand.ogg}}) oli [[27. helmikuuta]] [[1933]] tapahtunut [[tuhopoltto]], joka vaurioitti pahasti [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Saksan valtiopäivätaloa]] [[Berliini]]ssä. Tapahtuma oli historiallisesti merkittävänä, sillä siitä tuli käännekohta [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] poliittisen järjestelmän luhistumisessa [[natsi-Saksa]]n [[diktatuuri]]n tieltä. Vain kuukautta aiemmin Saksan hallitukseen [[Adolf Hitler]]in johdolla nousseet [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsit]] syyttivät tuhopoltosta valtiojärjestystä vastaan tähdättyä [[kommunismi|kommunistien]] salaliittoa ja kykenivät tämän varjolla aloittamaan aivan [[Saksan valtiopäivävaalit 1933 (maaliskuu)|valtiopäivävaalien]] alla hyökkäyksen kommunistista puoluetta vastaan. Pian he saivat toteutetuksi lakiuudistuspaketin, joka johti kansalaisoikeuksien rajoituksiin, muiden puolueiden kieltämiseen ja lopulta täydellisen diktatuurin rakentamiseen.
Tuhopoltosta otettiin kiinni hollantilainen kommunisti [[Marinus van der Lubbe]], joka myöhemmin todettiin syylliseksi, tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Muut vapautettiin. Yhä kiistellään siitä, sytyttikö hän tosiaan rakennuksen yksin. Paloa on usein väitetty natsien itsensä sytyttämäksi ns. [[false flag]] -operaatioksi{{Lähde}}. Van der Lubben oikeudenkäynnin yhteydessä syytettiin salaliitosta tuhopolttoon neljää muuta kommunistia, joista kolme oli [[bulgaria]]laisia – tunnetuimpana [[Georgi Dimitrov]] –, mutta heidät todettiin todisteiden puutteessa syyttömiksi ja karkotettiin [[Neuvostoliitto]]on.<ref name="Bonhoeffer157"> Bonhoeffer, 2013. Valtiopäivätalon palo, sivut 157-162 </ref>
==Lähteet==
| |||