Ero sivun ”Hermann Göring” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Toinen maailmansota: Wenn auch nur ein englischer Bomber die Ruhr erreicht, will ich nicht mehr Hermann Göring, sondern Hermann Meier heißen
Kumottu muokkaus 16276726, jonka teki 91.158.168.147 (keskustelu) lähteetön.
Rivi 81:
== Toinen maailmansota ==
{{Pääartikkeli|[[Toinen maailmansota]]}}
Toisen maailmansodan alussa Göringin asema oli vahvimmillaan. 1. syyskuuta 1939 valtiopäiville pitämässä puheessaan Hitler määräsi Göringin toissijaiseksi seuraajakseen [[Rudolf Hess]]in jälkeen. Hän sai tehtäväkseen valmistaa Luftwaffen sotakuntoon ja järjestää Saksan ilmapuolustuksen. Sodan alussa Göring tokaisi: Wenn auch nur ein englischer Bomber die Ruhr erreicht, will ich nicht mehr Hermann Göring, sondern Hermann Meier heißen (”Jos liittoutuneiden koneet koskaan pommittavat [[RuhrBerliini]]iaä, voitte kutsua minua Meyeriksi”. <ref>https://www.geschichtsspuren.de/forum/goring-zitate-bombenkrieg-und-meyer-von-wann-t19659.html</ref> Meyer oli yleinen nimi Saksassa, mutta se oli myös melko yleinen juutalaissukunimikin.Kuitenkin Jojo alkuvuodesta 1940 liittoutuneiden koneet pommittivat Saksan kaupunkeja vastatoimeksi englantilaisten kaupunkien pommittamisesta. Heinäkuussa 1940 Göring ylennettiin [[valtakunnanmarsalkka|valtakunnanmarsalkaksi]]. Kyseessä oli keskiaikainen arvonimi, joka otettiin uudelleen käyttöön vain Göringiä varten.
 
Göring lupasi nujertaa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] siirtoarmeijan [[Dunkerque]]ssa, ennen kuin se ehditään evakuoida turvaan. Operaatio epäonnistui kuitenkin surkeasti. Yhtä epäonnistunut oli Göringin yritys nujertaa Iso-Britannia ilma-aseen avulla [[taistelu Britanniasta|taistelussa Britanniasta]]. Suunnitelman epäonnistuttua pitkälti Göringin strategisten virheiden takia hänen valtansa natsihierarkiassa lähti laskuun. Lopullinen isku Göringin uralle oli hänen lupauksensa huoltaa [[Volgograd|Stalingradiin]] saarrettu [[Saksan 6. armeija]] ilmasta käsin. Göring tiesi tämän jo alun alkaen mahdottomaksi, mutta ei halunnut tuottaa johtajalleen pettymystä. [[Stalingradin taistelu]]n ratkettua 6. armeijan antautumiseen 2. helmikuuta 1943 Göringin arvovalta oli lähes mennyttä.