Ero sivun ”Nominalismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
otsikon muutos: Konstruktionismi? po. Sosiaalinen konstruktionismi nominalismina |
viivoja |
||
Rivi 37:
=== Predikaattinominalismi ===
Predikaattinominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat pelkästään kielellisiä predikaatteja. Yleiskäsitteet syntyvät, kun samaa predikaattia sovelletaan useaan yksilöolioon. Predikaattinominalismia on kannattanut esimerkiksi [[John Searle]]. Lisäksi se muistuttaa [[Gottlob Frege]]n teoriaa ominaisuuksista predikaattifunktioina.<ref name="Juti-176-181">Juti 2001, s.
Predikaattinominalismin mukaan esimerkiksi Kissi ja Mirri ovat kummatkin kissoja sillä perusteella, että predikaattia 'kissa' sovelletaan kumpaankin niistä. Sama pätee kaikkeen olioiden ominaisuuksien samankaltaisuuteen.
Rivi 47:
{{Pääartikkeli|[[Konseptualismi]]}}
Käsitenominalismin eli konseptualismin mukaan yleiskäsitteet syntyvät ihmismielessä, ja ne ovat todellisia mielen käsitteitä eli mielteitä tai mentaalisia representaatioita. Tätä näkemystä on kannattanut muun muassa [[Vilhelm Occamilainen]].<ref name="Juti-181-183">Juti 2001, s.
Konseptualismilla on sama ongelma kuin predikaattinominalismilla. Sekään ei selitä, millä perusteella joistakin olioista käytetään samoja käsitteitä. Sekä predikaattinominalismi että konseptualismi ovat liian riippuvaisia inhimillisestä kielestä tai käsitejärjestelmästä.<ref name="Juti-181-183"/>
Rivi 53:
=== Luokka- ja samankaltaisuusnominalismi ===
Luokkanominalismin mukaan yleiskäsitteet ovat jäsenyyksiä yksilöolioiden muodostamissa [[luokka (filosofia)|luokissa]], jotka käyttäytyvät joukko-opin [[joukko]]jen tapaan. Luokat muodostavat näin uuden olevaisen [[kategoria (filosofia)|kategorian]]. Luokat eivät kuitenkaan ole toistettavia eivätkä siksi yleiskäsitteitä; ne ovat ainutkertaisia yksilöitä.<ref name="Juti-183-189">Juti 2001, s.
Eräs luokkanominalismin ongelma liittyy juuri ajatukseen luokista yksilöolioina. Tällöin sellainen luokka, jossa on ainoastaan yksi yksilöolio, on erillinen yksilöolio, mikä vaikuttaa ontologian tarpeettomalta laajennokselta. Toinen ongelma liittyy siihen, että luokkanominalismissa jokaista ominaisuutta vastaa olioiden joukko ja jokaisen oliojoukon voidaan ajatella vastaavan jotain ominaisuutta. Tämä ei kuitenkaan salli ominaisuuksia, joita ei ole millään oliolla; toisaalta sen mukaan kaikilla satunnaisestikin muodostetun oliojoukon olioita yhdistäisi joku ominaisuus.<ref name="Juti-183-189"/>
Rivi 69:
Trooppiteorioiden mukaan yleiskäsitteiden sijaan on olemassa trooppeja eli niin kutsuttuja yksilöominaisuuksia tai ominaisuusinstansseja. Troopit ovat yksilöolioista riippumattomia partikulaareja ominaisuuksia, kuten tietyn lehden vihreys.
Trooppiteoriaa voidaan pitää osittain realistisena. Trooppiteorioiden erilaisia versioita ovat kannattaneet muun muassa [[John Locke]], [[C. B. Martin]] ja [[George Stout|G. F. Stout]]. Stoutin mukaan yksilöoliot olisivat trooppien kimppuja.<ref>Juti 2001, s.
Trooppiteorian täytyy selittää se, mihin samankaltaisuudet perustuvat, aivan kuten samankaltaisuusnominalisminkin. Erona on se, että samankaltaisuus ei vallitse olioiden vaan trooppien välillä. Eräs trooppiteoreettinen kanta on, että havainnoissa ilmenevät troopit koostuvat alemman tason troopeista, ja kaikkein alimman tasoiset troopit ovat lopulta fysiikan entiteettejä. Alimman tason trooppien samankaltaisuus voidaan siten selittää [[Leibnizin laki|Leibnizin lain]] perusteella fysikaalisia ominaisuuksia tai kausaalisia suhteita tarkastelemalla.
Rivi 89:
=== Sosiaalinen konstruktionismi nominalismina ===
[[Ian Hacking]] on esittänyt, että suuri osa siitä mitä kutsutaan [[sosiaalinen konstruktionismi|sosiaaliseksi konstruktionismiksi]] on tosiasiassa ääneenlausumattoman nominalistisen metafyysisen maailmankuvan tulosta. Hänen mielestään tämä on syynä sille, että luonnontieteilijät ja konstruktionistit usein puhuvat toistensa ohi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hacking, Ian | Vuosi=1999 | Nimeke=The Social Construction of What? | Julkaisija=Harvard University Press | Sivu=
== Lähteet ==
| |||