Versio 14. helmikuuta 2017 kello 03.29 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 982 muokkausta kh ← Vanhempi muutos		Versio 14. helmikuuta 2017 kello 07.39 muokkaa kumoa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta viivoja Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Ontologia''' ([[Kreikan kieli\|kreikan]] sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on [[Olevainen\|olevaisen]] perimmäistä olemusta tutkiva [[Filosofia\|filosofian]] osa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite \| Nimeke=Kielitoimiston sanakirja \| Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy \| Vuosi=2004 \| Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Ontologia luetaan usein [[Metafysiikka\|metafysiikan]] osa-alueeksi niin sanottuna ''yleisenä metafysiikkana''.<ref name="Juti-2001-1">Juti 2001, s. ~~13-14~~13–14.</ref><ref name="REP">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.rep.routledge.com/article/N095 \| Tekijä=Craig, Edward \| Nimeke=Metaphysics \| Julkaisu=Routledge Encyclopedia of Philosophy \| Viitattu=23.8.2007}}</ref> Se tutkii [[Oleminen\|olemisen]] ja [[olemassaolo]]n käsitteitä ja olevaisen perimmäistä laatua,<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Hetemäki, Ilari (toim.) \| Nimeke=Filosofian sanakirja \| Sivu=153 \| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1999 \| Tunniste=ISBN 951-0-23766-3}}</ref> kuten sitä, mitä [[Tyyppi ja token\|tyyppiä]] olevia asioita on olemassa ja minkälaisia suhteita niiden välillä on. Tällaisena metafysiikan on perinteisesti sanottu olevan tutkimusta olevasta itsenään, ei olevasta sellaisena kuin se ilmenee.<ref name="Juti-2001-1"/> == Yleistä == Rivi 13: Jotkut filosofit, erityisesti [[Platonismi\|platonilaiset]], ovat ajatelleet, että kaikki käsitteet viittaavat todellisiin olioihin ([[ideaoppi]], ominaisuus-olemassolokäsitys eli [[käsiterealismi]]). Toiset filosofit taas ovat katsoneet, että jotkin käsitteet eivät viittaa sinänsä todellisiin asioihin vaan ne ovat enemmänkin vain viittauksia asioiden tai tapahtumien kokonaisuuksiin. Tällöin esimerkiksi sana ”[[mieli]]” viittaisi mielen varsinaisen olemassaolon sijasta joukkoon henkilön kokemia mielellisiä tapahtumia, ”[[yhteiskunta]]” viittaisi joukkoon yhteen kuuluvia henkilöitä, ja ”[[geometria]]” viittaisi joukkoon tietynlaisia älyllisiä toimintoja (olio-olemassaolokäsitys eli [[nominalismi]]).<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Määttänen, Pentti \| Nimeke=Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus \| Vuosi=1995 \| Tunniste=ISBN 951-662-633-5}}</ref> Ontologialla on hyvin läheiset suhteet [[tietoteoria]]an, koska todellisuutta koskevat väitteet perustuvat käsityksiin [[Tieto\|tiedon]] hankkimisen mahdollisuudesta ja päinvastoin.<ref name="Määttänen">{{Kirjaviite \| Tekijä=Määttänen, Pentti \| Nimeke=Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin \| Sivu=~~35-56~~35–56 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Gaudeamus \| Vuosi=1995 \| Tunniste=ISBN 951-662-633-5}}</ref> Eräs ontologinen ongelma onkin, kuinka olemassaoloa koskeviin kysymyksiin hankitaan vastaus. Ontologia on osin päällekkäistä myös logiikan kanssa; tällöin eräs keskeinen kysymys on, millaisen ontologian olemassaoloon loogiset lauseet sitoutuvat.<ref name="SEP-Logic-Ontology"/> == Historia ==

Ero sivun ”Ontologia” versioiden välillä