Ero sivun ”Antiikin filosofia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Katso myös: - tuo poistettiin vääränkielisenä |
p |
||
Rivi 37:
[[Kuva:Platon-2.jpg|thumb|left|160px|[[Platon]]]]
[[Platon]]in aikaan mennessä kreikkalaiset filosofit olivat esittäneet kaikki merkittävät filosofiset kysymykset, jotka ovat olleet länsimaisessa filosofiassa käsittelyn kohteena sen jälkeen. Tämän vuoksi sanotaan yleisesti, että koko länsimainen filosofia olisi vain joukko reunahuomautuksia Platonin teoksiin.<ref>Whitehead 1929, s. 63.</ref><ref name="Thesleff1994-7-14">Thesleff & Sihvola 1994, s.
[[Aristoteles|Aristoteleen]] merkitys on ollut ehkä vielä Platoniakin suurempi.<ref name="Thesleff1994-7-14"/> Hänen filosofiset ja luonnontieteelliset tutkielmansa asettivat pohjan länsimaiselle tieteelle renessanssin alkuun saakka. Erityisesti keskiajalla hänen teoksensa olivat [[Raamattu|Raamatun]] lisäksi lähes kaiken opetuksen pohjana. Tämän vuoksi useiden tieteenalojen termistö on perua Aristoteleelta ja useat tieteet voivat pitää häntä jos ei varsinaisena niin ainakin henkisenä perustajanaan ja oppi-isänään. Aristoteles perusti [[peripateettinen koulukunta|Lykeionin peripateettisen koulun]] noin vuonna [[335 eaa.]] Hänen merkittävin seuraajansa oli [[Theofrastos]].
Rivi 116:
[[Sokrates]] on filosofi, joka erityisesti mainitaan ajattelijana, joka ei itse kirjoittanut filosofiaansa ylös. Diogenes Laertios mainitsee vastaavanlaisiksi ajattelijoiksi mun muassa myös [[Stilpon]]in, [[Menedemos Eretrialainen|Menedemoksen]], [[Pyrrhon]]in, [[Theodoros|Theodoroksen]] ja [[Karneades|Karneadeen]], sekä joidenkin mukaan [[Pythagoras|Pythagoraan]].<ref>DL I.11.</ref> Niiden filosofien, jotka julkaisivat filosofisia teoksia, teosten kohtalo vaihtelee sen mukaan, miten heidän koulukuntansa on myöhemmin kyennyt säilyttämään teoksia. [[Platon]]in teoksista kaikki aidot ja julkaistaviksi tarkoitetut ovat mitä todennäköisimmin säilyneet. [[Aristoteles|Aristoteleen]] teoksista suurin osa, mukaan lukien [[Aristoteleen dialogit|hänen dialoginsa]], on kadonnut, mutta hänen ajattelustaan tunnetaan merkittävin osa luentomuistiinpanojen ansiosta. Muun muassa hänen oppilaaltaan [[Theofrastos|Theofrastokselta]] on säilynyt joitakin yksittäisiä teoksia. Sokratesta edeltäneiden esisokraatikkojen ajettelua, sekä Aristoteleen jälkeisten hellenististen filosofien ajattelua tunnetaan vain tekstikatkelmina. Roomalaiselta kaudelta on säilynyt enemmän teoksia.
Merkittäviä toisen käden lähteitä antiikin ajatteluun ovat useat filosofit itse, käsitellessään edeltäjiensä ajattelua. Platon viittaa runsaasti edeltäneiden filosofien ajatuksiin, käsitellen laajasti esisokraatikkojen ja sofistien mielipiteitä. Hänen ajattelunsa vaikuttaa usein olevan aiemmin esitettyjen ajatusten selkeämpää uudelleenmuotoilua ja ajatusten saattamista yhteen. Platonin tiedetään myös keräilleen aiempien filosofien kirjoituksia laajalti. Aristoteleen merkitys on vielä suurempi, koska hänen kirjoituksissaan on helpompi tehdä ero edeltäjien ajatuksiin ja hänen omiin ajatuksiinsa. Erityisen merkittävä on hänen ''[[Metafysiikka (Aristoteles)|Metafysiikkansa]]'' alkuosa, jossa edeltävien filosofien ajattelua käsitellään aikajärjestyksessä. Aristoteles aloittaa myös useat muut teoksensa edeltäjien ajatusten läpikäynnillä. Aristotelesta voidaan pitää lähteenä jopa Platonin ajatusten tulkitsemiselle.<ref name="Hegel">{{Verkkoviite | Tekijä=Hegel, G. W. F. | Osoite=http://www.marxists.org/reference/archive/hegel/works/hp/hpearlygreek-intro.htm | Nimeke=Lectures on the History of Philosophy | Selite=
[[Cicero]] antaa kirjoituksissaan paljon tietoa kreikkalaisista filosofeista ja ennen kaikkea hellenistisen filosofian ajasta,<ref name="Kivistö-430-442">Kivistö et al. 2007, s.
[[Diogenes Laertios|Diogenes Laertioksen]] teos ''[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]]'' 200-luvulta on merkittävä kokoelma, joka on arvokas huolimatta epäkriittisyydestään. Teos ei myöskään ole hengeltään filosofinen ja itse asia jää usein laadultaan vaihtelevien anekdoottien alle. Silti se on antiikin ajalta säilyneistä teoksista laajin yhtenäinen filosofian historiaa käsittelevä kokoelma, jonka osana on säilynyt merkittäviä katkelmia useilta filosofeilta.<ref name="Hegel"/>
Rivi 130:
Antiikin filosofinen kirjallisuus oli etupäässä [[muinaiskreikka|kreikankielistä]], mutta Ciceron, Lucretiuksen ja Senecan aikana alkoi syntyä myös [[latina]]nkielistä filosofista kirjallisuutta laajemmin. Kuitenkin vielä Marcus Aurelius kirjoitti teoksensa ''[[Itselleni]]'' kreikaksi. Myöhäisantiikin aikana kreikan kielen taito lännessä alkoi taantua, ja muun muassa Boethius otti työkseen kreikankielisten teosten kääntämisen latinaksi suuren yleisön saataville.
Antiikin filosofiaa esitettiin sekä [[tutkielma|tutkielmina]] ja muuna [[proosa|asiaproosana]], [[dialogi|dialogeina]], [[essee|pienoisesseinä]], [[kirje]]inä, [[aforismi|aforismeina]], [[puhe]]ina että [[runous|runomuodossa]]. Esisokraatikkojen ajatuksia on säilynyt lähinnä katkelmina, jotka muodostuvat opetusrunoudesta ja aforismeista. Platon tunnetaan ennen kaikkea dialogeistaan, joista maineikkaimpia ovat ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]'', ''[[Pidot (Platon)|Pidot]]'', ''[[Faidon (dialogi)|Faidon]]'' ja ''[[Faidros (dialogi)|Faidros]]''. Hänen lisäkseen useat muut Sokrateen oppilaat kirjoittivat ns. [[sokraattinen dialogi|sokraattisia dialogeja]]. Aristoteles oli ensimmäinen, joka kirjoitti laajoja tieteellisiä tutkielmia ja jolta on säilynyt opetukseen tarkoitettuja muistiinpanoja suullisista [[luento|luennoista]].<ref name="kivistö 40-429">Kivistö et al. 2007, s.
Filosofisia kirjeitä tunnetaan ennen kaikkea Platonin teksticorpuksesta, vaikka suurin osa hänen nimiinsä laitetuista kirjeistä onkin epäperäisiä, sekä Cicerolta, Senecalta ja mm. Epikurokselta. Hellenistisellä kaudella syntyi ns. ''[[diatribe|diatribē]]''-kirjallisuus, joka koostui kansanomaisista luennoista ja [[pakina|pakinoista]]. Retoriikalle olivat tärkeitä luonnollisesti puheet, ja niiden kirjoittajista maininnan arvoisia ovat ennen kaikkea Cicero, [[Dion Khrysostomos]], [[Aelius Aristides]] ja [[Herodes Atticus]].<ref name="kivistö 40-429"/>
| |||