Ero sivun ”Kehä I” versioiden välillä

 

==Historia==

 

Kehä I rakennettiin Helsingin [[Kannelmäki|Kannelmäen]] ja [[Itäkeskus|Itäkeskuksen]] välillä osin vanhaan Helsingin katuverkkoon perustuen. Tie on rakennettu osissa, keskiosista kohti läntisiä ja itäisiä alueita. Helsingin kaupunki aloitti tien keskiosien rakentamisen katualueena omaan laskuunsa. Myös Espoon alueella [[Tiehallinto|Tie- ja vesirakennuslaitos]] rakensi jo 1960-luvun alussa [[Länsiväylä]]ltä [[Turuntie]]lle [[Leppävaara]]an johtavan tieosuuden (Hagalundintie–Leppävaarantie) yleiseksi tieksi. Kehätielle tehtiin tilavarauksia, jotka mahdollistavat tien rakentamisen tarvittaessa [[moottoritie]]tasoiseksi. Kun tien viimeinen osuus [[Turuntie]]ltä [[Seututie 120|Vihdintie]]lle valmistui vuonna 1980, tie muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän [[Kantatie 51|kantatieltä 51]] (Länsiväylä) [[Seututie 170|seututielle 170]] (Itäväylä). Kehätien parantamisiin ryhdyttiin pian tien valmistumisen jälkeen. Vuosina 1991&ndash;1993 tietä parannettiin Espoossa välillä [[Tapiola]]&ndash;[[Laajalahti (Espoo)|Laajalahti]]. Parannuksessa tielle muun muassa rakennettiin joukkoliikennekaistat ja meluvalleja lisättiin.{{Lähde||28. maaliskuuta 2015|vuosi=2015}} Kehä I:n länsipää Espoossa on osittain rakennettu [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikaisen [[Krepost Sveaborg|Helsingin maalinnoituksen]] tykkiteille Mestarintunneliin saakka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Sirkku | Nimeke = Ensimmäisen maailmansodan aikanen maalinnoitus Espoossa | Vuosi = 1998 | Sivu = 24, 30–34 | Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Espoon kaupungin tekninen keskus | Tunniste = ISBN 951-857-352-2}}</ref>