Wikipedia

Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 37.219.91.76 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Aulis Eskola tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Drill.jpg|thumb|Kuvan pojalla on [[Downin oireyhtymä]], joka on yleinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja.]]
 
'''Kehitysvamma''' merkitsee [[Yksilönkehitys|yksilönkehityksellisiä]] eli lapsuudesta asti ilmeneviä vaikeuksia [[Järki|käsityskyvyssä]]. Asioiden [[Ymmärrys|ymmärtäminen]], [[oppiminen]] ja käsitteellinen ajattelu on kehitysvammaisille usein vaikeampaa kuin muille, minkä vuoksi he eivät pysty yleensä tulemaan toimeen ilman erityistä hoitoa, apua tai opetusta. Kehitysvammaisilla on usein myös ongelmia suunnitelmallisuudessa ja [[Ennakointi|ennakoinnissa]].<ref> Hiltunen, P. 1983: Oikeessa työssä. Työkokeilun ja sen ristiriitojen kuvaus. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 19. Kehitysvammaliitto. Helsinki.</ref>
 
Joillain kehitysvammaisilla on lisäksi huono [[Stressi|paineensietokyky]] ja osa kärsii [[Impulsiivisuus|impulsiivisuudesta]] ja negatiivistenkielteisten [[Tunne|tunteiden]] voimakkuudesta, mikä saattaa johtaa [[Aggressio|aggressiiviseen]] käyttäytymiseen.
 
Kehitysvammaisilla on myös muuta väestöä useammin motorisista[[Motoriikka|motoriikan]] vaikeuksista aiheutuvia fyysisiäruumiillisia toimintarajoitteita tai [[Viestintä|vuorovaikutukseen]] liittyviä ongelmia. PelkkiäKehitysvammaiseksi motorisiaei taikuitenkaan vuorovaikutuksellisialuokitella toimintarajoitteitahenkilöä, omaavaajolla henkilöäon eitoimintarajoitteita kuitenkaanainoastaan luokitellamotoriikassa tai kehitysvammaiseksivuorovaikutuksessa, vaan kehitysvammaisuudella viitataan [[heikkolahjaisuus|heikkolahjaisuutta]] suurempiin puutteisiin ymmärtämiskyvyssä ja muussa [[Älykkyys|älyllisessä]] suoriutumisessa.
 
Noin[[Suomen väestö|Suomen väestöstä]] noin 0,75 prosentilla Suomen väestöstä eli 40&nbsp;000 ihmisellä arvioidaan olevan kehitysvamma.<ref name="HS">[http://www.hs.fi/kotimaa/Kehitysvammaisilla+teetet%C3%A4%C3%A4n+t%C3%B6it%C3%A4+muutaman+euron+p%C3%A4iv%C3%A4palkalla/a1395296410543 Päivi Repo: Neljän euron päiväpalkka. Helsingin Sanomat 21.3.2014. A8.]</ref> Kehitysvammaisuus on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla.<ref>[http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jir.12017/abstract;jsessionid=440C571867F3342712C1C70C2055C1D4.f01t01 H. Westerinen et al. Age-specific prevalence of intellectual disability in Finland at the beginning of new millennium – multiple register method. Journal of Intellectual Disability Research, Vol 58 Issue 3, 21.1.2013.]</ref> Mikäli älyllisessä toiminnassa ilmenee muutoksia vasta aikuisiällä kyseessä ei ole kehitysvamma, vaan [[aivovamma]] tai [[dementia]].
 
==Aiheuttajia==
==Kehitysvammaisuuden aiheuttajia==
 
Kehitysvammaisuus johtuu synnynnäisestä [[neurologia|neurologisesta]] häiriöstä<ref>[http://www.lukimat.fi/matematiikka/materiaalit/tulostettava-materiaali/NMIopas.pdf Lasten neurokognitiiviset häiriöt ja oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.]</ref> tai kehitysiässä saadusta sairaudesta, viasta tai vammasta.<ref name="kvhtietopankki.fi">[http://www.kvhtietopankki.fi/vammaist.htm Tietoa kehitysvammaisuudesta.]</ref> NämäNe voivat johtua joko [[Geeni|perimästä]], raskaudenaikaisista syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista, tapaturmista tai lapsuusiän infektioista. Synnynnäiset [[Downin oireyhtymä]], [[Fragile-X-oireyhtymä]] ja [[Cornelia de Lange -oireyhtymä]] ovat kehitysvammaisuuden yleisimmät aiheuttajat.<ref>[http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/tietolehtiset/frax-oireyhtyma/ Maarit Peippo: Frax-oireyhtymä.]</ref> Myös äidin korkea ikä tai raskaudenaikainen [[huumausaine|huumeiden]] tai [[Alkoholijuoma|alkoholin]] käyttö tai tupakointi lisäävät kehitysvammaisuuden riskiä. Suurin osa kehitysvammaisuutta aiheuttavista sairauksista on hyvin harvinaisia.<ref name="kvhtietopankki.fi"/> Noin kolmanneksessa tapauksista kehitysvamman syytä ei kyetä selvittämään.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysvammaa+tulisi+k%C3%A4sitell%C3%A4+sairautena/a1337912470666 Robert Paul: Kehitysvammaa tulisi käsitellä sairautena. Helsingin Sanomat, Vieraskynä 26.5.2012.]</ref>
 
==DiagnosointiToteaminen==
 
Kehitysvammaisuus pyritään diagnosoimaan jo ennen viiden vuoden iässä alkavaa esiopetusta.<ref name="finnanest.fi" /> Kehitysvammaisuuden diagnosointi on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi. [[Lapsi#Lapsen kehitysvaiheet|Lapsen kehitystä]] tulee seurata riittävän laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta, jotta nähdään, miten se etenee. Tarvitaan vähintään vuoden seuranta-aika, joskus pitempikin. TermiKäsite ''[[laaja-alainen kehitysviivästymä]]'' tai ''vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus'' ovat käytössä usein siinä vaiheessa, kun lapsen tutkimukset ovat vielä kesken ja hänen kehitystään seurataan. Usein jossain vaiheessa voidaan todeta vaikeuksien olevan sitä luokkaa, että kehitysvammakriteerit täyttyvät.<ref>Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke POKEVA. [https://web.archive.org/web/20150414230407/http://www.eskoo.fi/documents/K%C3%A4sikirja%20perheille%20osa%201%20ensitieto.pdf Käsikirja perheille].</ref>
 
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tarpeen tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana [[lääkäri]], [[psykologi]], [[sosiaalityöntekijä]], mahdolliset [[Terapia|terapeutit]], [[Opettaja|opettajat]]/kasvattajat sekä luonnollisesti [[Sukulainen|vanhemmat]]. Diagnoosiin tarvitaan lääketieteelliset tutkimukset sekä psykologin tutkimus ja laaja-alainen [[Toimintakyky|toimintakyvyn]] arviointi. LääketieteellisetLääketieteellisiin tutkimuksettutkimuksiin käsittävätkuuluu arvionarvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkimisentutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arvioinninarviointi. [[Psykologi]]ntutkimus sisältää arvion älyllisestä toimintakyvystä sekä [[Neuropsykologia|neuropsykologisen]] tutkimuksen, jolla selvitetään tarkemmin [[Oppimisvaikeus|oppimisen vaikeuksia]].
 
==Kehitysvammaisuuden asteet==
Rivi 23:
Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee lievästä syvään. Lievät kehitysvammaisuuden muodot ovat huomattavasti yleisempiä kuin vaikeammat.<ref>[http://www.kvhtietopankki.fi/oireyhtymat/ae/iq/ Älykkyysosamäärä ja kehitysvamma; KV-tietopankki, Rinnekoti-säätiö]</ref>
 
Älykkyysosamäärän mukainen ryhmittely ei vastaa välttämättä kehitysvammaisen todellista suoriutumista elämässä. Tämä johtuu siitä, että kehitysvammaisten kykyprofiili voi vaihdella suuresti.<ref name="ReferenceA">http://www.kvhtietopankki.fi/vammaist.htm {{vanhentunut linkki}}</ref> Suomessa käytössä olevan [[ICD]]-tautiluokituksen mukaan kehitysvammadiagnoosia ei annetakaan pelkän älykkyystestituloksen perusteella, vaan pitää selvittää, onko ympäristön tavanomaisten haasteiden kohtaaminen heikentynyt älyllisen tason mataluuden johdosta. Älykkyystason määrityksen tulisi pohjautua älykkyystestin lisäksi kaikkeen saatavissa olevaan tietoon, mukaan luettuina kliinisetkäytännön havainnot ja [[Sopeutuminen|sopeutumiskyky]].<ref>Psykiatrian luokituskäsikirja. Sivu 265.</ref> Yhdysvalloissa käytetään omaa kansallista tautiluokitusta ja sikäläinen kehitysvammaliitto on esittänyt, että kehitysvammaisuuden määrittelemisessä otettaisiin älykkyystestisuoriutumisen lisäksi huomioon vaikeudet itsestä huolehtimisessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, oman käyttäytymisen säätelyssä, käytännön oppimistilanteissa, vapaa-ajantoiminnoissa ja työelämässä.<ref name="finnanest.fi" /> Osa yhdysvaltalaisista lääkäreistä noudattaakin kansainvälisen tautiluokituksen kriteereitä, eikä anna kehitysvammadiagnoosia ilmeisen älykkäille henkilöille, vaikka he menestyisivätkin huonosti älykkyyttä mittaamaan tarkoitetuissa testeissä.<ref>[http://www.donnawilliams.net/diagnosis.0.html Donna Williams: Cognitive testing at age 26. Donna Williamsin kotisivut.]</ref> Diagnosointiprosessi saatetaan kuitenkin Suomessakin keskeyttää, jos älykkyystestin tulos antaa liian hyvän arvion tutkittavan älykkyydestä.▼
''Lievästi kehitysvammaisten'' ihmisten kyky ymmärtää ja käyttää kieltä on vaihtelevasti viivästynyt, mutta useimmat oppivat jokapäiväisessä elämässä tarvittavan puhekyvyn. Useimmat pystyvät huolehtimaan itsestään täysin itsenäisesti syömisen, peseytymisen ja pukeutumisen osalta ja menestyvät kodinhoidossa. Osa kykenee mahdollisesti myös käytännön työhön, joka ei vaadi koulutusta.<ref name="Plkk267" /> Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat työssään jatkuvaa opastusta ja valvontaa.<ref name="finnanest.fi">[http://www.finnanest.fi/files/sulat_kaski.pdf Kehitysvammaisuuden kuva. (SULAT luentolyhennelmä, Finnanest Vol. 35 2/2002) Markus Kaski; Rinnekoti-säätiö, Espoo.]</ref>▼
 
Yhdysvalloissa käytetään omaa kansallista tautiluokitusta ja yhdysvaltalainen kehitysvammaliitto on esittänyt, että kehitysvammaisuuden määrittelemisessä otettaisiin älykkyystestisuoriutumisen lisäksi huomioon vaikeudet [[Itsestään huolehtiminen|itsestä huolehtimisessa]], sosiaalisessa kanssakäymisessä, oman käyttäytymisen säätelyssä, käytännön oppimistilanteissa, vapaa-ajantoiminnoissa ja työelämässä.<ref name="finnanest.fi" /> Osa yhdysvaltalaisista lääkäreistä noudattaakin kansainvälisen tautiluokituksen kriteereitä, eikä anna kehitysvammadiagnoosia ilmeisen älykkäille henkilöille, vaikka he menestyisivätkin huonosti älykkyyttä mittaamaan tarkoitetuissa testeissä.<ref>[http://www.donnawilliams.net/diagnosis.0.html Donna Williams: Cognitive testing at age 26. Donna Williamsin kotisivut.]</ref> Diagnosointiprosessi saatetaan kuitenkin Suomessakin keskeyttää, jos älykkyystestin tulos antaa liian hyvän arvion tutkittavan älykkyydestä.
Koulutuksen alueella on suuria ongelmia ja monilla on luku- ja kirjoitusvaikeuksia<ref name="Plkk267" />. Lievä kehitysvammaisuus aiheuttaakin usein [[erityisopetus|erityisopetuksen]] tarvetta.<ref name="finnanest.fi"/>▼
 
=== Lievä kehitysvammaisuus ===
Jos lievässä kehitysvammassa on mukana huomattavaa emotionaalista ja sosiaalista kypsymättömyyttä, seurauksena voi olla esimerkiksi kyvyttömyys solmia avioliitto ja kasvattaa lapsia.<ref name="Plkk267" />▼
▲''Lievästi kehitysvammaisten'' ihmisten [[Dysfasia|kyky ymmärtää ja käyttää kieltä]] on vaihtelevasti viivästynyt, mutta useimmat oppivat jokapäiväisessä elämässä tarvittavan [[Puhe|puhekyvyn]]. Useimmat pystyvät huolehtimaan itsestään täysin itsenäisesti syömisen, peseytymisen ja pukeutumisen osalta ja menestyvät [[Kodinhoito|kodinhoidossa]]. Osa kykenee mahdollisesti myös käytännön työhön, joka ei vaadi koulutusta.<ref name="Plkk267" /> Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat työssään jatkuvaa opastusta ja valvontaa.<ref name="finnanest.fi">[http://www.finnanest.fi/files/sulat_kaski.pdf Kehitysvammaisuuden kuva. (SULAT luentolyhennelmä, Finnanest Vol. 35 2/2002) Markus Kaski; Rinnekoti-säätiö, Espoo.]</ref>
 
▲Koulutuksen alueella on suuria ongelmia ja monilla on [[Lukemisen erityisvaikeus|luku- ja kirjoitusvaikeuksia]]<ref name="Plkk267" />. Lievä kehitysvammaisuus aiheuttaakin usein [[erityisopetus|erityisopetuksen]] tarvetta.<ref name="finnanest.fi" />
Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksikäyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.<ref name="finnanest.fi"/> [[Älykkyysosamäärä]] 50–69 viittaa lievään kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk267" />▼
 
▲Jos lievässä kehitysvammassa on mukana huomattavaa emotionaalista[[Tunneäly|tunnetason]] ja [[Sosiaalisuus|sosiaalista]] kypsymättömyyttä, seurauksena voi olla esimerkiksi kyvyttömyys solmia [[avioliitto]]{{Tarkenna}} ja kasvattaa lapsia.<ref name="Plkk267" />
Älykkyysosamäärä 35–49 viittaa keskitasoiseen kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk268" /> Suurimmalla osalla keskivaikeasti kehitysvammaisista on todettavissa elimellinen etiologia. Keskivaikeasti kehitysvammaiset kehittyvät hitaasti sekä käsityskyvyltään että kielellisesti ja heidän kykynsä näillä alueella jäävät vähäisiksi. Kielen kehityksen taso vaihtelee. Jotkut kykenevät osallistumaan yksinkertaiseen keskusteluun. Toisilla on riittävästi kielellisiä kykyjä omien perustarpeiden ilmaisemiseksi. Jotkut eivät opi koskaan puhumaan, mutta he saattavat ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja oppia käyttämään käsimerkkejä. Keskivaikeasti kehitysvammaisten koulumenestys jää heikoksi, mutta osa oppii lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot. Kyky huolehtia itsestä ja motoriset taidot jäävät vaillinaisiksi. Useimmat kykenevät kuitenkin kävelemään ilman apua.<ref name="Plkk268" /> Aikuiset tarvitsevat vaihtelevanasteista tukea elääkseen. Useimmat pystyvät osallistumaan ohjattuun työhön joko tavallisella työpaikalla tai työkeskuksessa ja kulkemaan työpaikalleen itsenäisesti.<ref name="finnanest.fi" /> ▼
 
▲Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksikäyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.<ref name="finnanest.fi"/> [[Älykkyysosamäärä]] 50–69 viittaa lievään kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk267" />
 
=== Keskivaikea kehitysvammaisuus ===
Useimmilla ''vaikeasti kehitysvammaisilla'' on huomattavia liikunnallisia häiriöitä ja muita lisäongelmia.<ref name="Plkk269" /> Vaikea kehitysvammaisuus aiheuttaa yksilölle jatkuvan tuen ja ohjauksen tarpeen. Vaikeasti kehitysvammaiset tarvitsevat huomattavaa tukea asumisessa ja työtehtävien suorittamisessa. He voivat kuitenkin pitkän kuntoutuksen avulla kehittyä melko itsenäiseksi henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissaan.<ref name="finnanest.fi" /> Älykkyysosamäärä 20–34 viittaa vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk269" /> Esimerkiksi [[Cri du chat ]] -oireyhtymää sairastavat ovat vaikeasti kehitysvammaisia.▼
▲Älykkyysosamäärä 35–49 viittaa keskitasoiseen kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk268" /> SuurimmallaSuurin osallaosa keskivaikeastikeskivaikeista kehitysvammaisista onkehitysvammoista todettavissajohtuu elimellinenelimellisestä etiologiasyystä. Keskivaikeasti kehitysvammaiset kehittyvät hitaasti sekä käsityskyvyltään että kielellisesti ja heidän kykynsä näillä alueella jäävät vähäisiksi. Kielen kehityksen taso vaihtelee. Jotkut kykenevät osallistumaan yksinkertaiseen keskusteluun. Toisilla on riittävästi kielellisiä kykyjä omien perustarpeiden ilmaisemiseksi. Jotkut eivät opi koskaan puhumaan, mutta he saattavat ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja oppia käyttämään [[Viittomakielet|käsimerkkejä]]. Keskivaikeasti kehitysvammaisten koulumenestys jää heikoksi, mutta osa oppii lukemisen, kirjoittamisen ja [[Laskeminen|laskemisen]] perustaidot. Kyky huolehtia itsestä ja motoriset taidot jäävät vaillinaisiksi. Useimmat kykenevät kuitenkin [[Kävely|kävelemään]] ilman apua.<ref name="Plkk268" /> Aikuiset tarvitsevat vaihtelevanasteista tukea elääkseen. Useimmat pystyvät osallistumaan ohjattuun työhön joko tavallisella työpaikalla tai työkeskuksessa ja kulkemaan työpaikalleen itsenäisesti.<ref name="finnanest.fi" />
 
=== Vaikea kehitysvammaisuus ===
Syvästi kehitysvammaisten henkilöiden käsityskyky ja kielelliset valmiudet ovat parhaimmillaan rajoittuneet peruskäskyjen ymmärtämiseen ja yksinkertaisten pyyntöjen esittämiseen.<ref>Psykiatrian luokituskäsikirja. Sivu 270.</ref> He tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, koska heillä on vakavia puutteita liikunnassa sekä kyvyssä huolehtia henkilökohtaisista toimista ja hallita suolen ja rakon toimintaa. Heidän opettamisessaan tähdätään päivittäisiin elämäntilanteisiin liittyvien asioiden oppimiseen sekä mm. liikunnallisten ja kommunikaatioon liittyvien perusvalmiuksien kehittymiseen. Syvästi kehitysvammaiset voivat tulla omatoimiseksi joissakin päivittäisen elämän toiminnoissa, kuten syömisessä, ja oppia yksinkertaisia työtehtäviä. Asumisessaan he tarvitsevat kuitenkin ympärivuorokautista valvontaa.<ref name="finnanest.fi" /> Alle 20:n älykkyysosamäärä viittaa syvään kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk269" />▼
▲Useimmilla ''vaikeasti kehitysvammaisilla'' on huomattavia liikunnallisia häiriöitä ja muita lisäongelmia.<ref name="Plkk269" /> Vaikea kehitysvammaisuus aiheuttaa yksilölleihmiselle jatkuvan tuen ja ohjauksen tarpeen. Vaikeasti kehitysvammaiset tarvitsevat huomattavaa tukea asumisessa ja työtehtävien suorittamisessa. He voivat kuitenkin pitkän [[Kuntoutus|kuntoutuksen]] avulla kehittyä melko itsenäiseksiitsenäisiksi henkilökohtaisissa päivittäisissä toimissaan.<ref name="finnanest.fi" /> Älykkyysosamäärä 20–34 viittaa vaikeaan kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk269" /> Esimerkiksi [[Cri du chat ]] -oireyhtymää sairastavat ovat vaikeasti kehitysvammaisia.
 
=== Syvä kehitysvammaisuus ===
▲Älykkyysosamäärän mukainen ryhmittely ei vastaa välttämättä kehitysvammaisen todellista suoriutumista elämässä. Tämä johtuu siitä, että kehitysvammaisten kykyprofiili voi vaihdella suuresti.<ref name="ReferenceA">http://www.kvhtietopankki.fi/vammaist.htm {{vanhentunut linkki}}</ref> Suomessa käytössä olevan ICD-tautiluokituksen mukaan kehitysvammadiagnoosia ei annetakaan pelkän älykkyystestituloksen perusteella, vaan pitää selvittää, onko ympäristön tavanomaisten haasteiden kohtaaminen heikentynyt älyllisen tason mataluuden johdosta. Älykkyystason määrityksen tulisi pohjautua älykkyystestin lisäksi kaikkeen saatavissa olevaan tietoon, mukaan luettuina kliiniset havainnot ja sopeutumiskyky.<ref>Psykiatrian luokituskäsikirja. Sivu 265.</ref> Yhdysvalloissa käytetään omaa kansallista tautiluokitusta ja sikäläinen kehitysvammaliitto on esittänyt, että kehitysvammaisuuden määrittelemisessä otettaisiin älykkyystestisuoriutumisen lisäksi huomioon vaikeudet itsestä huolehtimisessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, oman käyttäytymisen säätelyssä, käytännön oppimistilanteissa, vapaa-ajantoiminnoissa ja työelämässä.<ref name="finnanest.fi" /> Osa yhdysvaltalaisista lääkäreistä noudattaakin kansainvälisen tautiluokituksen kriteereitä, eikä anna kehitysvammadiagnoosia ilmeisen älykkäille henkilöille, vaikka he menestyisivätkin huonosti älykkyyttä mittaamaan tarkoitetuissa testeissä.<ref>[http://www.donnawilliams.net/diagnosis.0.html Donna Williams: Cognitive testing at age 26. Donna Williamsin kotisivut.]</ref> Diagnosointiprosessi saatetaan kuitenkin Suomessakin keskeyttää, jos älykkyystestin tulos antaa liian hyvän arvion tutkittavan älykkyydestä.
▲Syvästi kehitysvammaisten henkilöiden käsityskyky ja kielelliset valmiudet ovat parhaimmillaan rajoittuneet peruskäskyjenperuspyyntöjen ymmärtämiseen ja yksinkertaisten pyyntöjen esittämiseen.<ref>Psykiatrian luokituskäsikirja. Sivu 270.</ref> He tarvitsevat jatkuvaa hoivaa, koska heillä on vakaviasuuria puutteita liikunnassa sekä kyvyssä huolehtia henkilökohtaisista toimista ja [[Inkontinenssi|hallita suolen ja rakonvirtsarakon toimintaa]]. Heidän opettamisessaanOpiskelussa tähdätään päivittäisiin elämäntilanteisiin liittyvien asioiden oppimiseen sekä mm. liikunnallisten ja kommunikaatioon[[Viestintä|vuorovaikutukseen]] liittyvien perusvalmiuksienperustaitojen kehittymiseen. Syvästi kehitysvammaiset voivat tulla omatoimiseksi joissakin päivittäisen elämän toiminnoissa, kuten syömisessä, ja oppia yksinkertaisia työtehtäviä. Asumisessaan he tarvitsevat kuitenkin ympärivuorokautista valvontaa.<ref name="finnanest.fi" /> Alle 20:n älykkyysosamäärä viittaa syvään kehitysvammaisuuteen.<ref name="Plkk269" />
 
==Työelämä==
==Kehitysvammaiset työelämässä==
 
Vain noinNoin prosentti kehitysvammaisista on päässyt palkkatöihin, vaikka arviolta ainakin kolme prosenttia kykenisi työskentelemään normaalissatavanomaisessa palkkatyössä. Lisäksi noin kaksikymmentä prosenttia kehitysvammaisista tekee [[Työtoiminta|työtoiminnan]] nimellä kulkevaa palkatonta työtä keskimäärin 22 tuntia viikossa. Tämän lisäksi 15 prosenttia tekee työtoiminnaksi kutsuttua palkatonta työtä kehitysvammaisten [[Työkeskus|työkeskuksissa]] tai vapailla markkinoilla niin sanotussa avotyötoiminnassa. Avotyön tekijän työpäivä on useimmiten viisi- tai kuusituntinen<ref name="Kvtl" />. Työkeskuksissa tehdään yritysten alihankintatöinä yrityksille esimerkiksi lajittelu- kokoonpano- ja pakkaustehtäviä, avotyötoiminnassa yleisimpiä tehtäviä ovat keittiö-, kahvila-, siivous- ja pesulatyöt. Lähes puolet avotyötoiminnan työpaikoista on julkisella sektorilla ja avotyön tekijät työskentelevät enenevässä määrin yksityisissä yrityksissä<ref name="Kvtl" />.
 
Avotyöstä ei makseta palkkaa eikä eläkemaksuja tai vuosilomakorvauksia eivätkä avotyöntekijät ole myöskään työterveyshuollon piirissä.<ref name="HS" /> Osa avotyön tekijöistä saa kunnan maksamaa työosuusrahaa, jonka suuruus oli vuonna 2015 keskimäärin viisi euroa päivässä<ref>[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=utptpa&${BASE}=faktautptpa&${THWIDS}=0.54/1395442434_70935&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Eduskunnan toimenpidealoite 59/2008 vp Vammaisten työosuusrahan korottaminen. Tuomo Puumala 21.10.2008.]</ref><ref name="HS" /><ref>Työtä vai terapeuttista puuhailua? 9.11.2015. https://blogit.utu.fi/ekeskus/2015/11/09/tyota-vai-terapeuttista-puuhailua/</ref>, mutta toimintakeskuksissa työskentelevät joutuvat palauttamaan osan työosuusrahasta työpaikkaruokailun kattavana ylläpitomaksuna<ref>Työtä vai terapeuttista puuhailua? 9.11.2015. https://blogit.utu.fi/ekeskus/2015/11/09/tyota-vai-terapeuttista-puuhailua/</ref>. Kunnat saavat itse päättää työosuusrahan suuruuden sekä sen maksavatko työosuusrahaa vai ei. Suurimman Suomessa maksettavan työosuusrahan määrä on 12 euroa päivässä.<ref name="HS" /> Avotyöstä saatavan korvauksen riittämättömyyttä pidetään kehitysvammaisten keskuudessa tyypillisesti suurena epäkohtana<ref name="Kvtl"/>. Valtakunnallinen vammaisneuvosto kiinnitti vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön huomiota siihen, että tuotannolliseen työtoimintaan osallistuminen ei ole aina vapaaehtoista, eikä siitä makseta myöskään palkkaa, vaikka toiminnan tuloksena syntyy myytävä tuote tai palvelu ja toimintaan osallistuvilta edellytetään sovittujen työaikojen nuodattamista. Neuvosto huomautti myös, että avotyötoiminnassa olevilla henkilöillä saatetaan teettää viikonloppu-, ilta- ja pyhävuoroja, jotta työsuhteessa oleville työntekijöille vältytään maksamasta työvuorolisiä.<ref>Valtakunnallisen vammaisneuvoston aloite 14.2.2014. http://www.vane.to/index.php?option=com_content&view=article&id=5&Itemid=4#aloitteet</ref>
 
==Tukimuodot==
==Kehitysvammaisille ja heidän perheilleen suunnatut tukimuodot==
 
Kehitysvamma haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaanottaa kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon. Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaisia elämään hyvää elämää{{Selvennä}}. Jotta kehitysvammaiset voisivat elää [[Tasa-arvo|tasa-arvoisina]] jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita., Nämäjotka voivat liittyä esimerkiksi [[Toimeentulo|toimeentuloon]], kommunikaatioonvuorovaikutukseen, [[Kodinhoito|kodinhoitoon]], omatoimisuuteen, liikkumiseen, terveyteen, [[Turvallisuus|turvallisuuteen]], vapaa-aikaan ja työhön.<ref>Kehitysvammaisten Tukiliitto ry{{Lähde tarkemmin}}</ref>
 
Kehitysvamma oikeuttaa Suomessa yleensä [[Eläke|työkyvyttömyyseläkkeeseen]]. Kehitysvammaisille järjestetään lisäksi [[Päivätoiminta|päivätoimintaa]].
 
Kehitysvammaisille järjestetään Suomessa myös autettua, ohjattua ja [[Tuettu asuminen|tuettua asumista]]. Autettu ja ohjattu asuminen toteutuvat yleensä asuntoloissa. Autettuun asumiseen liittyy yövalvonta, jota ohjatussa asumisessa ei ole. Tuetussa asumisessa kehitysvammainen asuu omassa asunnossa, jossa käy tarvittaessa [[Kehitysvammaohjaaja|ohjaaja]].
 
Kolmetoista13 tuhatta000 eli lähesvajaa kolmannes aikuisista kehitysvammaisista asuu vanhempiensa luona<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25198&lan=fi Kehitysvammaisten asuminen. Ympäristö.fi-sivusto.]</ref>. [[Ryhmäkoti|Ryhmäkodeissa]] asuu yhteensä 9&nbsp;000 kehitysvammaista. Tuettuja asuntoja on noin 3&nbsp;000 kehitysvammaisella.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/685341 Uupuminen uhkaa kehitysvammaisten lasten vanhempia]</ref>
 
Omaisjärjestöjen perhetyömallin tarkoituksena on auttaa kehitysvammaisten huoltajia ja koko perhettä jaksamaan. Ilman tukea perhe saattaa kokea kehitysvammaisen lapsen kasvattamisen ylipääsemättömäksi. Varsinkin [[haastava käytös]]<ref>[http://sites.google.com/site/assijorinat/haastava-kaytos Haastava käytös, Assijorinat] {{Lähde tarkemmin|Kirjoittaja?}}</ref> voi määrätä perheen arkirytmin lähes kokonaan. Monilla lapsilla on kehitysvamman lisäksi vielä muitakin terveysongelmia. Vanhemmat unohtavat usein itsensä huolehtiessaan lapsestaan ja tämänhänen oikeuksista[[Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus|oikeuksistaan]]. Kun lapsi vaatii huomiota, vanhempien oma elämä jää helposti jalkoihin eikäeivätkä he välttämättä ehditäehdi miettiämiettimään omaa hyvinvointiahyvinvointiaan tai harrastuksia.
 
Kehitysvammaiset tarvitsevat yleensä [[erityisopetus]]ta. Kehitysvammaisilla on tämänsen vuoksi kuuden vuoden iässä alkava pidennetty [[oppivelvollisuus]], joka kestää 11 vuotta<ref name="finnanest.fi"/>. Pidennetyn oppivelvollisuuden turvin oppilaalle pyritään takaamaan paremmat mahdollisuudet omaksua yhteiskunnassa tarvittavat perustiedot ja -taidot<ref name="koululainen">[http://www.kvtl.fi/fi/perhesivut/lapsi-kasvaa/koululainen/ Koululainen; Kehitysvammaisten tukiliitto]</ref>.
 
Kun lapsella on todettu kehitysviivästymä tai kehitysvamma, tehdään [[Kuntoutustyöryhmä|kuntoutustyöryhmän]] tuella koulumuodonselvitys ja mahdollinen päätös erityisestä tuesta. Kehitysvammaisen oppilaan opetus voidaan järjestää joko yleisopetuksen tai erityisopetuksen ryhmässä tai molemmissa. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa. Oppilaan on siis mahdollista opiskella osa tai kaikki tunneista integroituna perusopetuksen luokkaanluokalla, erityisluokalla tai erityiskoulussa.<ref name="koululainen"/>.
 
Erilaisten apuvälineiden ja [[Mukautettu opetussuunnitelma|yksilöllistettyjen oppimateriaalien]] lisäksi oppilas saattaa tarvita tukea koulunkäynnin päivittäiseen sujumiseen. Koulutoimi myöntää tarvittaessa lapselle [[Koulunkäyntiavustaja|koulunkäyntiavustajan]]<ref>[http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/koulunkaynti/avustaminen-ja-muut-tukitoimet/ Avustaminen ja muut tukitoimet; Kehitysvammaisten tukiliitto]</ref>.
 
==Lääkehoito==
==Kehitysvammaisten lääkehoito==
 
KehitysvammaisuuteenLääkärit määräävät usein kehitysvammaisuuteen toisinaan liittyväänliittyvän aggressiivisen käyttäytymisen ennaltaennaltaehkäisyyn ehkäisyyn määrätään usein[[Antipsykoottiset antipsykoottejalääkkeet|psykoosilääkkeitä]], vaikka lääkityksen tehosta on ollut vain niukasti tutkimusnäyttöä. Vuonna 2008 julkaistun historiallisen [[Kaksoissokkokoe|kaksoissokkotutkimuksen]] mukaan antipsykoottienpsykoosilääkkeiden teho on [[Lumelääke|lumelääkettä]] heikompi.<ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18177776 Risperidone, haloperidol, and placebo in the treatment of aggressive challenging behaviour in patients with intellectual disability: a randomised controlled trial. The Lancet, Volume 371, Issue 9606, Pages 57 - 63, 5 January 2008.]</ref>
 
==Liitännäissairaudet==
==Kehitysvammoihin liittyviä liitännäissairauksia==
 
Jokainen Downin oireyhtymää sairastava sairastuu jossain elämänsä vaiheessa dementiaoirein ilmenevään [[Alzheimerin tauti]]in. Down-naisilla dementiaoireet ilmenevät keskimäärin noin 40 vuoden ja miehillä noin 46 vuoden iässä.<ref>Eeva Grönstrand: Lääkekorvaukset kiven sisässä. http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/julkaisut/ketju/ketju-arkisto/ketju-2007/ketju-12007/</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysvamma”