Ero sivun ”Sylvi Kunnas” versioiden välillä

57 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
Lisännyt neljä linkkiä
p (Lisännyt tekijänoikeudellisesti vapaan valokuvan)
p (Lisännyt neljä linkkiä)
Kunnas syntyi Turussa ja kävi Turun piirustuskoulua, jossa vallitsi modernismille suopea henki. Siirryttyään Helsinkiin Taideteolliseen keskuskouluun Kunnas etsiytyi Helsingin modernistisiin piireihin ja liittyi tulenkantajien toveriryhmään.
 
Avioituminen taidemaalari [[Wäinö Kunnas|Wäinö Kunnaksen]] (1896–1929), kanssa 1924 katkaisi Sylvi Kunnaksen opinnot mutta hän jatkoi toimintaansa ahkerana kuvittajana. Kunnas kuvitti albumeja, lehtiä ja kirjoja. 1920-luvulla ilmestyneen Tulenkantajat-lehden kuvituksista suurin osa oli Sylvi Kunnaksen käsialaa. Hänen päätyönsä kuvittajana on Mika Waltarin ja Olavi Laurin (oik. Paavolainen) runokokoelman ''[[Valtatiet]]'' (1928) kuvitus ja kansikuva. Kokoelma edustaa sekä runojensa että kuvituksen osalta urbaania futurismia ja koneromantiikkaa. Kansi on rohkean ekspressiivinen ja edustaa Suomessa harvinaista kansainvälistä Art Deco -tyyliä.
 
­Kunnas toimi kuvittajana 1940-luvun lopulle saakka. Ulkomaisten esikuvien pohjalta hän kehitti tunnistettavan ja modernistisen tyylin, jonka tunnusmerkkejä olivat vapaamuotoinen kuva-ala, koristeellisuus ja varjostukseton, notkea tussiviiva. Hän erikoistui runouden kuvittamiseen ja teki kansikuvia mm. Elina Vaaran, Edith Södergranin ja tyttärensä [[Kirsi Kunnas|Kirsi Kunnaksen]] runokokoelmiin.
 
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunkikuvia ja luontokuvia ja vaaramaisemia. Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko [[E. J. Vehmas|E. J. Vehmaksen]] kanssa 1930. Mahdollisesti Vehmaksen ja tulenkantajien näkemykset vaikuttivat siihen, että Kunnas pysyttäytyi koko uransa ajan esittävässä maalaustaiteessa ja jäi pois ajan avantgardesta. Hänen maalaustuotantonsa on kuitenkin modernistista, taiteelliset ratkaisut ja taiteilijan kädenjälki ohittavat ulkoisen todellisuuden kuvaamisen; sommittelussa näkyvät kubistiset vaikutteet, siveltimenkäyttö on usein ekspressiivistä, värit jopa fauvistisia. Kunnaksen tunnetuin maalaus on tulenkantajatoverin Elina Vaaran muotokuva vuodelta 1943.
 
Sylvi Kunnaksen töitä on esillä Tampereen taidemuseossa näyttelyssä ''Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa'' 18.2.–28.5.2017.
27

muokkausta