Ero sivun ”Sylvi Kunnas” versioiden välillä

1 482 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Lisännyt laajemman tekstin
(Lisännyt laajemman tekstin)
'''Sylvi Alice Kunnas-Vehmas''' (o.s. ''Karlsson'', [[3. tammikuuta]] [[1903]] [[Turku]] – [[26. lokakuuta]] [[1971]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kuvittaja ja taidemaalari.
 
Kunnas syntyi Turussa ja kävi Turun piirustuskoulua, jossa vallitsi modernismille suopea henki. Siirryttyään Helsinkiin Taideteolliseen keskuskouluun Kunnas etsiytyi Helsingin modernistisiin piireihin ja liittyi tulenkantajien toveriryhmään.
Kunnas opiskeli [[Turun piirustuskoulu|Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa 1918–1923 ja [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuskoulussa]] 1923–1924. Hän toimi piirtäjänä ja kuvittajana eri aikakauslehdissä 1927–1945.
 
Avioituminen taidemaalari Wäinö Kunnaksen (1896–1929), kanssa 1924 katkaisi Sylvi Kunnaksen opinnot mutta hän jatkoi toimintaansa ahkerana kuvittajana. Kunnas kuvitti albumeja, lehtiä ja kirjoja. 1920-luvulla ilmestyneen Tulenkantajat-lehden kuvituksista suurin osa oli Sylvi Kunnaksen käsialaa. Hänen päätyönsä kuvittajana on Mika Waltarin ja Olavi Laurin (oik. Paavolainen) runokokoelman ''Valtatiet'' (1928) kuvitus ja kansikuva. Kokoelma edustaa sekä runojensa että kuvituksen osalta urbaania futurismia ja koneromantiikkaa. Kansi on rohkean ekspressiivinen ja edustaa Suomessa harvinaista kansainvälistä Art Deco -tyyliä.
Kunnaksen ensimmäinen puoliso vuodesta 1922 oli taidemaalari [[Väinö Kunnas]] (k. [[1929]]) ja vuodesta 1930 [[E. J. Vehmas]] k.1980. Kunnasten tyttäriä ovat kirjailija [[Kirsi Kunnas]] s.1924 ja opettaja Alila Tolonen s.1926 sekä Vehmasten kuvataiteilija Inari Neuvonen s.1931. Kirsi Kunnaksen poikia ovat [[Eppu Normaali]]n muusikot [[Mikko Syrjä]] s.1957 ja [[Martti Syrjä]] s.1959. Kunnaksen vanhemmat olivat konemestari Henrik Nestor Karlsson ja Vilhelmina o.s. Mela, hän oli viidestä lapsesta vanhin.
 
­Kunnas toimi kuvittajana 1940-luvun lopulle saakka. Ulkomaisten esikuvien pohjalta hän kehitti tunnistettavan ja modernistisen tyylin, jonka tunnusmerkkejä olivat vapaamuotoinen kuva-ala, koristeellisuus ja varjostukseton, notkea tussiviiva. Hän erikoistui runouden kuvittamiseen ja teki kansikuvia mm. Elina Vaaran, Edith Södergranin ja tyttärensä Kirsi Kunnaksen runokokoelmiin.
 
Toisen maailmansodan jälkeen Kunnas siirtyi taidemaalariksi. Hänen laajassa tuotannossaan on muotokuvia, kaupunkikuvia ja luontokuvia ja vaaramaisemia. Wäinö Kunnaksen kuoltua Sylvi Kunnas oli avioitunut taidekriitikko E. J. Vehmaksen kanssa 1930. Mahdollisesti Vehmaksen ja tulenkantajien näkemykset vaikuttivat siihen, että Kunnas pysyttäytyi koko uransa ajan esittävässä maalaustaiteessa ja jäi pois ajan avantgardesta. Hänen maalaustuotantonsa on kuitenkin modernistista, taiteelliset ratkaisut ja taiteilijan kädenjälki ohittavat ulkoisen todellisuuden kuvaamisen; sommittelussa näkyvät kubistiset vaikutteet, siveltimenkäyttö on usein ekspressiivistä, värit jopa fauvistisia. Kunnaksen tunnetuin maalaus on tulenkantajatoverin Elina Vaaran muotokuva vuodelta 1943.
 
Sylvi Kunnaksen töitä on esillä Tampereen taidemuseossa näyttelyssä ''Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa'' 18.2.–28.5.2017.
 
==Lähteet==
2

muokkausta