Ero sivun ”Eläintarhanlahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu |
||
Rivi 1:
{{coor title dms|60|10|46|N|24|56|39|E|type:waterbody_region:FI_scale:10000}}
[[Tiedosto:Paasitorni by the sea.jpg|thumb|240px|Ilmakuva Siltasaaresta. Etualalla Eläintarhanlahti, oikealla Kaisaniemenlahti ja Siltavuoren salmi, jotka yhdistävät Eläintarhanlahden taustalla näkyvään Kruunuvuorenselkään.]]
[[Tiedosto:Siltasaari Helsinki Finland 2008.jpg|thumb|240px|right|Eläintarhanlahti ja Säästöpankinranta Tokoinrannasta katsottuna.]]
'''Eläintarhanlahti''' ({{k-sv|Djurgårdsviken}}) on merenlahti [[Helsinki|Helsingin]] [[Helsingin kantakaupunki|kantakaupungissa]] [[Helsingin ydinkeskusta|ydinkeskustassa]] [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosassa. Se on yhteydessä avomereen [[Kaisaniemenlahti|Kaisaniemenlahden]], [[Siltavuoren salmi|Siltavuoren salmen]] ja [[Kruunuvuorenselkä|Kruunuvuorenselän]] kautta.
Eläintarhanlahti erottaa toisistaan [[Siltasaari|Siltasaaren]] ja [[Linjat (Helsinki)|Linjojen]] osa-alueet. Lahden etelärantaa pitkin, Siltasaaren puolella, kulkee Säästöpankinranta -niminen katu, jonka varrella sijaitsee [[Helsingin työväentalo]]. Lahden pohjoisrannalla on [[Tokoinranta|Tokoinrannan]] puistoalue ja sen takana [[Helsingin kaupunginteatteri]]. Lahden länsirannalla rautatien vieressä kulkee [[Kaisaniemen puisto|Kaisaniemen puistosta]] Kallioon johtava jalankulku- ja pyörätie. Lahdessa on [[venesatama]], jossa on tilaa 69 veneelle.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu/veneily/venepaikat/elaintarhanlahden-venesatama | Nimeke = Eläintarhanlahden venesatama | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 10.2.2017}}</ref>
Nykyinen Eläintarhanlahti on alun perin ollut osa [[Töölönlahti|Töölönlahtea]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisa Rydman | Nimeke = Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä | Sivu = 4, 6, 7 | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Vuosi = 2006 | Selite = Sivulla 7 on jäljennös alueen kartasta 1870-luvulta. Vielä siinä nimi Tölöviken on merkitty niin, että se ulottuu pitkälle nykyisen Eläintarhanlahden puolelle. | www = http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf}}</ref> Nykyisin sen kuitenkin erottaa varsinaisesta Töölönlahdesta vuonna 1862 rakennettu<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisa Rydman | Nimeke = Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä | Sivu = 4 | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Vuosi = 2006 | www = http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf}}</ref>
Nimi Eläintarhanlahti johtuu [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] puistoalueesta, joka alun perin ulottui rautatien itäpuolellekin<ref name=HEM>{{kirjaviite | Tekijä = Asmo Alho, Uljas Rauanheimo | Nimeke = Helsinki ennen meitä: Vanhojen kuvien kertomaa | Sivu = 235 | Luku = Töölö, Eläintarha ja Pasila | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1962}}</ref> ja käsitti myös nykyisen Tokoinrannan. Samasta syystä Tokoinrannan puistoalueen ohi kulkevalla kadulla on nimi Eläintarhantie.<ref name=HEM /> Ruotsinkielinen nimi ''Djurgårdsviken'' esiintyi kartoissa jo 1880-luvulla, suomenkielinen nimi Eläintarhanlahti vahvistettiin vuonna 1909.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 94 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref>
Salmi, joka yhdisti Eläintarhanlahden Siltavuoden salmeen nykyisen [[Hakaniemen tori|Hakaniemen torin]] poikki ja erotti [[Siltasaari|Siltasaaren]] manteresta, täytettiin 1800-luvun lopulla. [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ''[[Pro Helsingfors]]'' -suunnitelmassa vuodelta 1918 ja sen mukaisesti muutamissa myöhemmissäkin kaavaehdotuksissa ehdotettiin lisäksi koko Töölönlahden ja Eläintarhanlahden täyttämistä ja alueen muuttamista rakennusmaaksi. Aiheena olivat osittain lahden mataluus ja sen veden saastuneisuus. Ajatus kuitenkin hylättiin lopullisesti 1940-luvulla.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisa Rydman | Nimeke = Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti: Kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä | Sivu = 10 | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Vuosi = 2006 | www = http://www.hel.fi/hel2/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/061290367.pdf}}</ref>
== Lähteet ==
{{viitteet}}
[[Luokka:Kallio]]
[[Luokka:Suomen lahdet]]
[[Luokka:Suomenlahti]]
[[Luokka:Helsingin luonto]]
| |||