Ero sivun ”Pelagiolaisuus” versioiden välillä

Pelagiolaisuus aiheutti ongelman kirkolle ja sen auktoriteetille: jos ihminen kykenee löytämään Jumalan omin voimin, tällöin Kristuksen sovitustyöllä ei enää ole merkitystä, eikä Kristuksella ole enää vapahtajan asemaa, vaan hänellä on arvo enää profeettana ja opettajana. Lisäksi tällöin doktriini ''ei pelastusta kirkon ulkopuolella'' menettää mielekkyytensä. Tämän vuoksi se julistettiin kerettiläisyydeksi. Augustinus oli esittänyt [[predestinaatio]]-opin, mutta se ei koskaan noussut kirkon viralliseksi linjaksi. Katolinen kirkko omaksui perisyntikäsityksen, jonka mukaan [[perisynti]] ei ole synti sellaisenaan, vaan syntiä aiheuttava tila, [[Efesoksen kirkolliskokous|Efesoksen kirkolliskokouksessa]] vuonna 439.

 

 

[[Luokka:Antiikin kristillisyys]]