Ero sivun ”Charles Babbage” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
lis. viitteitä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:CharlesBabbage.jpg|thumb|Charles Babbage.]]
'''Charles Babbage''' ([[26. joulukuuta]] [[1791]] – [[18. lokakuuta]] [[1871]]) oli [[englanti]]lainen matemaatikko ja filosofi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Sivu=744 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref> Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta [[tietokone]]esta.
 
== Elämä ja teot ==
[[FileTiedosto:Babbage - On the economy of machinery and manufactures, 1835 - 5864499.tif|thumb|''On the economy of machinery and manufactures'', 1835]]
Babbage ei saanutelämänsä kuitenkaanaikana koskaansaanut yhtään mekaanista tietojenkäsittelykonettaan täysin valmiiksi. BabbagenHänen yhteistyökumppaniyhteistyökumppaninsa oli [[Ada Lovelace]]. Yhdessä he pystyivät keskustelemaan sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin laskenta[[operaatio]] ja [[Muuttuja (ohjelmointi)|muuttuja]], jotka olivat todellisuutta vasta toista sataa vuotta myöhemmin.<ref>Gleick sivut2013, 123-125s. 123–125.</ref>
 
Ohjelmoitavan laskukoneen idea tuli esille mekaanisessa [[differenssikone]]essa. Babbage oli aikaisemmin matkustanut Ranskassa ja tavannut [[Gaspard de Prony]]n, joka oli [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] seurauksena organisoinut [[trigonometria|trigonometristen]] taulukoiden uusiksi laskemista, kun tarkoituksena oli ottaa käyttöön suorakulmaksi 100-jakoinen asteitus. De Prony oli jakanut laskennan yksinkertaisiin osatehtäviin ja vei urakan läpi kuudessa vuodessa 80 laskijan voimin. Babbage sai tärkeitä vaikutteita de Pronylta. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta [[logaritmi]]taulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Ison-Britannian valtiolta 1823. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi [[analyyttinen kone|analyyttiseksi koneeksi]] kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Vuonna 1832 hallitusHallitus lakkasi rahoittamasta koneen rakentamista vuonna 1832, jolloin valmiina oli osakokonaisuuksia koneen toiminnan esittelemiseksi.<ref name="Wiio 2007, s.215-224">Wiio 2007, s.215-224 215–224.</ref>
 
Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määrämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin Harwardin[[Harvardin yliopistolleyliopisto]]lle 1886. Yli puolivuosisataapuoli vuosisataa myöhemmin sen löysi [[Howard Aiken]]. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan [[IBM|IBM:n]] pääjohtajan [[Thomas J. Watson]]in kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.<ref name="Wiio 2007, s.215-224"/>
 
1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista, joista yksi toimitettiin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteet olivat kuitenkin lian herkkiä rikkoontumaanrikkoutumaan ja eiväteivätkä siten olleet käyttökelpoisia.<ref>Chaline sivu2013, s. 33.</ref> Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.
 
Vuonna 1854 Babbage kehitti tilastollisen menetelmän, jolla sai murrettua [[Vigenére]]-salauksen. Tätä ei kuitenkaan julkaistu, joten Britannia saattoi avata salattuja viestejä [[Krimin sota|Krimin sodassa]]. Tämän vuoksi kunnia keksinnöstä meni Kasiskille vuonna 1863. Babbage oli [[Royal Society]]n jäsen.
Rivi 28:
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa| (50Vuosi Machines= that2013| ChangedSivu the= Course33 of History)| VuosiSelite =Alkuteos 2012|''50 LukuMachines =that |Changed Sivuthe =Course 33of |History'', Selite =2012 | Julkaisupaikka = | SuomSuomentaja = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.12.2013 | Kieli = Suomi}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gleick, James | Nimeke = Informaatio | Vuosi = 2013 | Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Art-House| Tunniste = ISBN 978-951-884-498-6 | Viitattu = 15.3.2014 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Wiio, Antti | Nimeke = Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Tecnologos Oy / Deltakirjat | Tunniste = ISBN 978-951-96141-2-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.3.2012 | Kieli = }}
 
===Viitteet===
Rivi 40:
{{Tynkä/Tieteilijä}}
 
{{OLETUSAAKKOSTUSAAKKOSTUS:Babbage, Charles}}
[[Luokka:Brittiläiset matemaatikot]]
[[Luokka:Tietotekniikan kehittäjät]]