Ero sivun ”Verbi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu selvä virhe. Aiemmin tämä sivu väitti intransitiiviverbeiksi verbejä joilla oli tekemisen kohde ja transitiiviverbeiksi verbejä joilta se puuttui kun asia on juuri päinvastoin. |
-MAAN/-MÄÄN ei ole toinen vaan kolmas infinitiivi. Toinen infinitiivi päättyy -ESSA/-ESSÄ/-EN, eikä sillä ole illatiivia. |
||
Rivi 11:
Erityisesti [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa]] kielissä verbit jaetaan pääluokkiin, jotka ovat [[aktiivi]] ja [[passiivi]]. Perinteisesti tätä jaottelua on käytetty myös suomen kieliopeissa, vaikka suomen niin sanottu passiivi on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] tai [[ruotsin kieli|ruotsin]] passiivi.
''Tempus'' on [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja
''Modus'' eli [[tapaluokka]] ilmaisee puhujan suhtautumista [[sanaluokat|predikaatin]] kuvaamaan toimintaan. Suomen kielen modukset ovat ''[[indikatiivi]]'' (tositapa), ''[[potentiaali]]'' (mahtotapa), ''[[konditionaali]]'' (ehtotapa) ja ''[[imperatiivi]]'' (käskytapa). Muissa kielissä on myös muita moduksia, kuten [[subjunktiivi]] tai [[gerundi]].
|