Ero sivun ”Sunilan II hallitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Otsikko "Viitteet" otsikoksi "Lähteet". |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Edellinen pääministeri [[P. E. Svinhufvud]] oli valittu [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]] ja astunut virkaansa maaliskuun alussa. [[Suomen presidentinvaali 1931|Presidentinvaalin]] tulos tulkittiin yleisesti [[Lapuanliike|Lapuanliikkeen]] voitoksi, mutta valituksi tultuaan Svinhufvud osoitti lapualaisille nopeasti heidän paikkansa. Kun Lapuanliikkeen lähetystö kävi presidentin puheilla esittämässä näkemyksiään uudesta hallituksesta, Svinhufvud ilmoitti neuvottelevansa hallituksen kokoonpanosta vain eduskuntaryhmien kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
Sunilan hallituksen toimikautta hallitsi yleismaailmallinen pulakausi, joka näkyi Suomessa erityisesti maanviljelijöiden, metsänomistajien ja metsätyömiesten ahdinkona. Hallitus pyrki lievittämään näiden tilannetta lainajärjestelyin; samaan aikaan kiristettiin korkolakeja, koska pankit ja yksityiset luotonantajat olivat käyttäneet velallistensa tilaa häikäilemättä hyväkseen.<ref name="eskelinen"> Eskelinen, s. 101.</ref> Hallitus kaatui joulukuussa 1932 kysymykseen velkaantuneita maanviljelijöitä painaneen lainakoron sääntelystä. Pääministeri jätti asiasta eduskunnalle hallituksen maalaisliittolaisen enemmistön tukeman esityksen, mutta kun presidentti P. E. Svinhufvud asettui hallituksen vähemmistön mukana vastustamaan esitystä, hallitus erosi.<ref> Seppo Zetterberg (toim.): ''Suomen historian Pikkujättiläinen'', s. 650. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987.</ref> Ennen eroaan hallitus oli ehtinyt nousta Suomen siihenastisista hallituksista pitkäikäisimmäksi.<ref> Eskelinen, s. 102.</ref>
Sunilan hallituksen kaudella Suomi saavutti hyvän maineen [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] saatuaan ainoana maana maksetuksi kokonaisuudessaan takaisin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen ottamansa lainan. Yhdysvaltain yleinen mielipide käytti Suomen nimeä hyväkseen painostaakseen Yhdysvaltain muita velallisia, joiden mielestä Suomi näytti pitävän enemmän huolta Amerikan rahoista kuin omista välttämättömistä tarpeistaan. Vaikka velan takaisinmaksusta ei ollutkaan erityisempää välitöntä etua pääomien puutteesta kärsineelle ja heikosti teollistuneelle Suomelle itselleen, siitä oli hyötyä myöhemmissä luottojärjestelyissä ja varsinkin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisellä jälleenrakennuskaudella.<ref name="eskelinen"/>
| |||