Ero sivun ”Paanajärvi (Kuusamo)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki: sekatavarakauppa |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 18:
Paanajärvellä kävivät sekä turistit, taiteilijat että tutkijat. Muun muassa kotimaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia kasvi- ja eläintieteilijöitä sekä geologeja kävi Paanajärvellä jo 1800-luvun lopulta alkaen. Tutkijat [[Esko Suomalainen|Esko]] ja [[Paavo Suomalainen]] julkaisivat Paanajärven tutkimusmatkoistaan vuonna [[1938]] kirjan ''Suomen erämaiden kauneus''.
Tunnetuimmat Paanajärven taiteilijavieraat olivat [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Louis Sparre]] ja valokuvaaja [[I.K. Inha]]. Gallen-Kallela oli vaimonsa ja tyttärensä kanssa useita kuukausia Paanajärvellä vuonna [[1892]]. Keskeneräinen öljyvärimaalaus ''Marjatta karhukoira Kapperin kanssa'', guassimaalaus ''Näkymä Paanajärvelle auringon laskettua'' sekä lyijykynäpiirros ''Murtunut honka'' ovat tuolta kesältä, joskin tunnetuimmat ovat ''[[Paimenpoika Paanajärveltä]]'', ''[[Mäntykoski (maalaus)|Mäntykoski]]'' sekä ''[[Palokärki (maalaus)|Palokärki]]''. Mäntykosken partaalla tuohitorveen soittavan paimenpojan mallina oli perimätiedon mukaan 13-vuotias Antti Paana. Palokärki-maalauksensa taiteilija repi ensin palasiksi, mutta hänen vaimonsa Mary liimasi palat yhteen ja viimeisteli työn silitysraudalla. Siksi se on [[Signeeraus|signeerattu]] vasta vuonna [[1893]]. Paanajärveläisiä henkilöhahmoja paimenpojan ohella Gallen-Kallela kuvasi
== Lähteet ==
|