Ero sivun ”Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16254219, jonka teki Velivieras (keskustelu); Suomen Kansallisbibliografian kaltaiset lähteet mainitsevat varhaisemmat hallitsijat. epävarmuudesta voidaan mainita tekstissä. |
Aikaisemmin poistetun muokkauksen tekstiä palautettu korjailtuna ja lisättynä artikkeliin. |
||
Rivi 3:
== Ruotsin vallan aika (1150-1809) ==
Ruotsin vallan Suomessa on perinteisesti laskettu alkavan vuoden 1155 tienoilla tehdystä [[ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen]], mutta tutkimus on nykyään yksimielinen tätä retkeä kuvaavan [[pyhimyslegenda]]n epäluotettavuudesta. Silti on mahdollista että Ruotsi onnistui saamaan näihin aikoihin jonkinlaisen jalansijan Suomesta.
Suomi liitettiin [[Ruotsi]]n kuningaskunnan osaksi viimeistään 1200-luvun kuluessa. Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1397–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin [[Viipurin linna]]npäälliköiden ja joidenkin [[Turun piispa|Turun piispojen]] itsenäistä asemaa. [[15. helmikuuta]] 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua [[luettelo Ruotsin hallitsijoista|Ruotsin kuninkaan]] vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut [[Haakon VI Maununpoika|Haakon II Maununpoika]] valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö | Vuosi=2001 | Nimeke=Suomen hallitsijat| Selite= |Sivu=20-108| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-6633-1}}</ref>▼
Ensimmäinen Ruotsin kuningas jolla on kiistattomasti ollut valtaa Länsi-Suomessa oli [[Eerik XI Eerikinpoika|Eerik XI]]. Hänen hallituskaudellaan Suomeen on mahdollisesti vuosina [[1249|1249-1250]] tehty [[Toinen ristiretki Suomeen|toinen ristiretki]], vaikkakaan ainoassa sotaretkestä kertovassa lähteessä, 1320-luvulla kirjoitetussa [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikassa]], ei puhuta ruotsalaisista vaan [[Svealaiset|svealaisista]], [[Göötit|gööteistä]] ja [[Uplanti|uplantilaisista]]. Historialliset lähteet kertovat [[Bengt Birgerinpoika|Pentti Birgerinpoika]] toimineen Varsinais-Suomen alueen [[Suomen herttua|herttuana]] ainakin vuodesta [[1284]] alkaen mikä on ensimmäinen kirjallinen maininta varsinaisesta Ruotsin hallinnosta Suomen alueella<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=98|Julkaisija=Historian Aitta}}</ref>.
[[Karjalaiset]] tekivät sotaretken Ruotsiin vuonna [[1257]], jonka seurauksena kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemarin]] pyynnöstä [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]] antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=82-83|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna [[1275]], [[Karjala]]n ja [[Lappalainen|Lapin]] pakanat piinasivat vielä Ruotsin valtakunnan kristittyjä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=89-90|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lopulta ruotsalaiset tekivät vuonna 1293 karjalaisia vastaan niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] jonka seurauksena kolme Karjalan [[Kihlakunta|kihlakuntaa]] liitettiin Ruotsiin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=99|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Alueen väkivaltaisuudet päättyivät vasta 1323 [[Novgorod|Novgorodin]] ja Ruotsin välillä solmittuun [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhaan]].
▲
=== Sverkerin ja Eerikin suvut ===
| |||