|
'''Luettelo Suomen hallitsijoista''' sisältää [[Suomi|Suomen]] [[valtionpäämies|valtionpäämiehinä]] toimineet henkilöt.
== Ruotsin vallan aika (11501200/1300-luvut - 1809) ==
Eteläinen Suomi tuli osaksi [[Ruotsi]]n kuningaskuntaa vaiheittain 1200- ja 1300-lukujen kuluessa. Ensimmäinen viittaus Ruotsin vaikutusvaltaan Suomessa on vuosina [[1249|1249-1250]] mahdollisesti tehty [[Toinen ristiretki Suomeen|toinen ristiretki Hämeeseen]], vaikkakaan ainoassa sotaretkestä kertovassa lähteessä, 1320-luvulla kirjoitetussa [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikassa]], ei puhuta ruotsalaisista vaan [[Svealaiset|svealaisista]], [[Göötit|gööteistä]] ja [[Uplanti|uplantilaisista]]. Historialliset lähteet kertovat [[Bengt Birgerinpoika|Pentti Birgerinpoika]] toimineen Varsinais-Suomen alueen [[Suomen herttua|herttuana]] ainakin vuodesta [[1284]] alkaen mikä on ensimmäinen kirjallinen maininta varsinaisesta Ruotsin hallinnosta Suomen alueella<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=98|Julkaisija=Historian Aitta}}</ref>.
Suomi liitettiin [[Ruotsi]]n kuningaskunnan osaksi viimeistään 1200-luvun kuluessa. Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1397–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin [[Viipurin linna]]npäälliköiden ja joidenkin [[Turun piispa|Turun piispojen]] itsenäistä asemaa. [[15. helmikuuta]] 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua [[luettelo Ruotsin hallitsijoista|Ruotsin kuninkaan]] vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut [[Haakon VI Maununpoika|Haakon II Maununpoika]] valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö | Vuosi=2001 | Nimeke=Suomen hallitsijat| Selite= |Sivu=20-108| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-6633-1}}</ref>
[[Karjalaiset]] tekivät sotaretken Ruotsiin vuonna [[1257]], jonka seurauksena kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemarin]] pyynnöstä [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]] antaa ristiretkijulistuksen Karjalaisia vastaan<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=82-83|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna [[1275]], Karjalan ja [[Lappalainen|Lapin]] pakanat piinasivat vielä Ruotsin valtakunnan kristittyjä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=89-90|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lopulta ruotsalaiset tekivät vuonna 1293 karjalaisia vastaan niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] jonka seurauksena karjalaiset menettivät 14 [[Kihlakunta|kihlakuntaa]] Ruotsille<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=99|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Alueen väkivaltaisuudet päättyivät vasta 1323 [[Novgorod|Novgorodin]] ja Ruotsin välillä solmittuun [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhaan]].
=== Sverkerin ja Eerikin suvut ===
Ensimmäisenä Ruotsin kuninkaana jolla on mahdollisesti voinut olla valtaa Varsinais-Suomessa on [[Eerik XI Eerikinpoika|Eerik XI]]. Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1397–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin [[Viipurin linna]]npäälliköiden ja joidenkin [[Turun piispa|Turun piispojen]] itsenäistä asemaa. [[15. helmikuuta]] 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua [[luettelo Ruotsin hallitsijoista|Ruotsin kuninkaan]] vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut [[Haakon VI Maununpoika|Haakon II Maununpoika]] valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö | Vuosi=2001 | Nimeke=Suomen hallitsijat| Selite= |Sivu=20-108| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-6633-1}}</ref>
=== Eerikin suku ===
[[Sverkerin suku|Sverkerin]] ja [[Eerikin suku|Eerikin suvut]] taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi [[Birger-jaarli|jaarli Birgerin]] poika Valdemar. [[Knuut Pitkä|Knuut II Pitkä]]än asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pientä epävarmuutta.<ref name="kings"/>
!Kuollut
!Lisätietoja
|-
|[[Tiedosto:Sweartgar I of Sweden relief 2009 Heda Ödeshög (crop).jpg|99px]]
|[[Sverker vanhempi|Sverker I Vanhempi]]
|noin [[1130]] – [[25. joulukuuta]] [[1156]] (noin {{ikä|1130|07|01|1970|1156|12|25}})
|
|Ulfhild Haakonintytär<br>Rikissa Puolalainen
|[[25. joulukuuta]] [[1156]] (murhattu)
|Kuului [[Itä-Götanmaa|itägöötalaiseen]] ylimyssukuun.
|-
|[[Tiedosto:Stockholms stads tredje sigill.png|99px]]
|[[Eerik Pyhä|Eerik IX Pyhä]]
|noin [[1156]] – [[18. toukokuuta]] [[1160]] (noin {{ikä|1156|07|01|1970|1160|05|18}})
|noin [[1120]]
|Kristiina Björnintytär
|[[18. toukokuuta]] [[1160]] (noin 40 vuotta) (murhattu)
|Kuului [[Länsi-Götanmaa|länsigöötalaiseen]] ylimyssukuun.
|-
|
|[[Maunu II Henrikinpoika]]
|noin [[1160]]–[[1161]] (noin {{ikä|1160|07|01|1970|1161|07|01}})
|noin [[1130]]
|Birgitta Haraldintytär
|noin [[1161]] (noin 31 vuotta) (sotakuolema)
|Tanskalainen prinssi, joka nousi valtaan murhattuaan [[Eerik Pyhä|Eerik IX Pyhä]]n.
|-
|[[Tiedosto:Karl Sverkerssons sigill.jpg|99px]]
|[[Kaarle Sverkerinpoika|Kaarle VII Sverkerinpoika]]
|noin [[1161]] – [[12. huhtikuuta]] [[1167]] (noin {{ikä|1161|07|01|1970|1167|04|12}})
|[[1130]]-luvulla
|Kristiina Stigintytär Hvide
|[[12. huhtikuuta]] [[1167]] (28-37 vuotta) (murhattu)
|[[Sverker vanhempi|Sverker I Vanhemman]] poika
|-
|
|[[Burislev]]
|noin [[1167]]–[[1169]] (noin {{ikä|1167|07|01|1970|1169|07|01}})<br>(kanssahallitsijana [[Kol kuningas|Kol]],<br>vastahallitsijana [[Knuut Eerikinpoika|Knuut I Eerikinpoika]])
|
|
|noin [[1169]]
|[[Kaarle Sverkerinpoika|Kaarle VII Sverkerinpojan]] veljenpoika
|-
|
|[[Kol kuningas|Kol]]
|noin [[1167]]–[[1173]] (noin {{ikä|1167|07|01|1970|1173|07|01}})<br>(kanssahallitsijana [[Burislev]] noin [[1167]]–[[1169]],<br>vastahallitsijana [[Knuut Eerikinpoika|Knuut I Eerikinpoika]])
|
|
|noin [[1173]]
|[[Kaarle Sverkerinpoika|Kaarle VII Sverkerinpojan]] veljenpoika
|-
|[[Tiedosto:Kung Knut Erikssons sigill.png|99px]]
|[[Knuut Eerikinpoika|Knuut I Eerikinpoika]]
|noin [[1167]]–[[1195]] (noin {{ikä|1167|07|01|1970|1195|06|30}})<br>(vastahallitsijana [[Burislev]] noin [[1167]]–[[1169]],<br>vastahallitsijana [[Kol kuningas|Kol]] noin [[1167]]–[[1173]])
|[[1140]]-luvulla
|Cecilia Juhanantytär
|noin [[1195]] (46-55 vuotta)
|[[Eerik Pyhä|Eerik IX Pyhä]]n poika
|-
|
|[[Sverker Kaarlenpoika|Sverker II Kaarlenpoika Nuorempi]]
|noin [[1195]] – [[31. tammikuuta]] [[1208]] (noin {{ikä|1195|07|01|1970|1208|01|31}}), syöstiin vallasta
|noin [[1164]]
|Benedicta Ebbentytär<br>Ingegärd Birgerintytär
|[[17. heinäkuuta|17.]] tai [[18. heinäkuuta]] [[1210]] (noin 46 vuotta) (sotakuolema)
|[[Kaarle Sverkerinpoika|Kaarle VII Sverkerinpojan]] poika
|-
|[[Tiedosto:Eric the Survivor of Sweden grave detail 2009.jpg|99px]]
|[[Eerik Knuutinpoika|Eerik X Knuutinpoika]]
|[[31. tammikuuta]] [[1208]] – [[10. huhtikuuta]] [[1216]] ({{ikä|1208|01|31|1970|1216|04|10}})
|noin [[1175]]
|Rikissa Tanskalainen
|[[10. huhtikuuta]] [[1216]] (noin 41 vuotta)
|[[Knuut Eerikinpoika|Knuut I Eerikinpojan]] poika
|-
|
|[[Juhana Sverkerinpoika|Juhana I Sverkerinpoika]]
|noin [[1216]] – [[10. maaliskuuta]] [[1222]] (noin {{ikä|1216|07|01|1970|1222|03|10}})
|[[1201]]
|
|[[10. maaliskuuta]] [[1222]] (noin 21 vuotta)
|[[Sverker Kaarlenpoika|Sverker II Kaarlenpoika Nuoremman]] poika
|-
|[[Tiedosto:Eric XI of Sweden.png|99px]]
|[[Eerik Eerikinpoika|Eerik XI Eerikinpoika]]
|noin [[1222]] – [[29. marraskuuta]] [[1229]] (noin {{ikä|1222|07|01|1970|1229|11|29}}), syöstiin vallasta<br>(holhoojahallituksen johtajana [[Knuut Pitkä|Knuut Holmgerinpoika]] 1222–1229)
|[[1216]]
|Katariina Sunentytär
|[[2. helmikuuta]] [[1250]] (noin 34 vuotta)
|[[Eerik Knuutinpoika|Eerik X Knuutinpojan]] poika
|-
|
|[[Knuut Pitkä|Knuut II Pitkä]]
|[[29. marraskuuta]] [[1229]] – [[1234]] (noin {{ikä|1229|11|29|1970|1234|07|01}})
|
|Helena Pietarintytär Strange
|[[1234]]
|Kaappasi holhoojahallituksen johtajana vallan alaikäiseltä [[Eerik Eerikinpoika|Eerik XI Eerikinpojalta]].
|-
|[[Tiedosto:Eric XI of Sweden.png|99px]]
| 