Ero sivun ”Mozart-efekti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Mozart-efektin historiaa: Vaihdettu teosluettelonumeron paikkaa ja numeron tunnistetta alkukielistä vastaavaksi ("KV" pro englanninkielinen "K.")
p Sama x 2 ynnä poistettu kahden virkkeen lopusta ylimääräinen piste
Rivi 1:
{{lupaava}}
'''Mozart-efekti''' viittaa erilaisiin väitteisiin, joiden mukaan klassisen musiikin, etenkin [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartin]] sävellysten kuunteleminen vaikuttaa ihmisten [[Kognitio|kognitiivisiin kykyihin]]. Nimitystä Mozart-efekti käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa, jonka mukaan Mozartin musiikin kuuntelu parantaa ihmisen avaruudellisen hahmottamisen kykyä välittömästi, joskin väliaikaisesti. Myöhemmin Mozart-efektillä on viitattu minkä tahansa [[Kognitio|kognitiivisen]] toiminnon kehittymiseen Mozartin musiikin kuuntelemisen jälkeen.<ref name="ivanov">Ivanov, & Geake, s. 405</ref>. Mozart-efektiksi on kutsuttu myös sitä, että muodollisen musiikkikoulutuksen on oletettu kehittävän myös musiikkiin liittymätöntä kognitiivista toimintaa.<ref>Bowman et al, s. 127.</ref>.
 
==Mozart-efektin historiaa==
Rivi 11:
 
==Mozart-efektin vaikutukset ihmisen kognitiivisiin toimintoihin==
Mozartin musiikin kuuntelemisen vaikutuksia avaruudellisen hahmottamisen kykyihin on usein tutkittu soittamalla koehenkilöille aluksi Mozartin K.448 sonaattia KV 448, minkä jälkeen koehenkilöt ovat tehneet avaruudellisen hahmottamisen kykyjä mittaavan testin. Lopuksi Mozartin musiikkia kuunnelleiden koehenkilöiden suoriutumista testissä on verrattu esimerkiksi kontrolliryhmän suoriutumiseen tai ennakkotestien tuloksiin. Mozart-efektin havainneiden tutkimusten mukaan Mozartin musiikin kuunteleminen parantaa suoriutumista avaruudellista hahmottamista mittaavissa testeissä<ref>Rauscher & Shaw & Ky 1995, s. 46.</ref>.
 
Tutkimuksia Mozartin musiikin kuuntelemisen vaikutuksesta avaruudelliseen hahmottamiseen on tehty ehkäpä enemmän kuin muita Mozart-efektin kognitiivisiin toimintoihin keskittyviä tutkimuksia. Avaruudellista hahmottamista koskevien tutkimusten lisäksi Mozart-efekti on kuitenkin havaittu myös muun muassa kuullunymmärtämistä<ref>Bowman et al, s. 124–139</ref> ja [[Oppiminen|oppimista]]<ref>Jaušovec & Jaušovec & Gerlič, s. 2703–2714.</ref> tarkastelevassa tutkimuksessa.
 
==Teorioita Mozart-efektin toimintamekanismeista==
Mozart-efektiä käsittelevät tutkimukset ovat usein käyttäneet musiikkina nimenomaan Mozartin K.448 D-duurisonaattia kahdelle pianolle KV 448. Mozartin musiikin on esitetty parantavan kognitiivista suorituskykyä erityisen hyvin, koska sen rakenteiden monimutkaisuus säilyy suunnilleen samanlaisena koko teoksen ajan<ref>Ivanov, & Geake, s. 406.</ref>. Myös [[Johann Sebastian Bach|J. S. Bachin]]<ref>Ivanov, & Geake, s. 409.</ref> ja [[Franz Schubert|F. P. Schubertin]]<ref name="nantais370">Nantais & Schellenberg, s. 370–373.</ref> musiikin on havaittu yhtälailla parantavan kognitiivista suorituskykyä. Tämän vuoksi on ajateltu, ettei Mozart-efekti liity niinkään juuri Mozartin musiikkiin, vaan pikemminkin [[Klassismin musiikki|klassismin]] tai [[Romantiikan musiikki|romantiikan]] ajan säveltäjien miellyttäviin musiikkiteoksiin yleensä<ref name="nantais370"/>.
 
===Mielialan ja vireystilan kohoamiseen perustuva teoria===