Ero sivun ”Mozart-efekti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Mozart-efektin historiaa: Vaihdettu teosluettelonumeron paikkaa ja numeron tunnistetta alkukielistä vastaavaksi ("KV" pro englanninkielinen "K.") |
p Sama x 2 ynnä poistettu kahden virkkeen lopusta ylimääräinen piste |
||
Rivi 1:
{{lupaava}}
'''Mozart-efekti''' viittaa erilaisiin väitteisiin, joiden mukaan klassisen musiikin, etenkin [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartin]] sävellysten kuunteleminen vaikuttaa ihmisten [[Kognitio|kognitiivisiin kykyihin]]. Nimitystä Mozart-efekti käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa, jonka mukaan Mozartin musiikin kuuntelu parantaa ihmisen avaruudellisen hahmottamisen kykyä välittömästi, joskin väliaikaisesti. Myöhemmin Mozart-efektillä on viitattu minkä tahansa [[Kognitio|kognitiivisen]] toiminnon kehittymiseen Mozartin musiikin kuuntelemisen jälkeen.<ref name="ivanov">Ivanov, & Geake, s. 405</ref>
==Mozart-efektin historiaa==
Rivi 11:
==Mozart-efektin vaikutukset ihmisen kognitiivisiin toimintoihin==
Mozartin musiikin kuuntelemisen vaikutuksia avaruudellisen hahmottamisen kykyihin on usein tutkittu soittamalla koehenkilöille aluksi Mozartin
Tutkimuksia Mozartin musiikin kuuntelemisen vaikutuksesta avaruudelliseen hahmottamiseen on tehty ehkäpä enemmän kuin muita Mozart-efektin kognitiivisiin toimintoihin keskittyviä tutkimuksia. Avaruudellista hahmottamista koskevien tutkimusten lisäksi Mozart-efekti on kuitenkin havaittu myös muun muassa kuullunymmärtämistä<ref>Bowman et al, s. 124–139</ref> ja [[Oppiminen|oppimista]]<ref>Jaušovec & Jaušovec & Gerlič, s. 2703–2714.</ref> tarkastelevassa tutkimuksessa.
==Teorioita Mozart-efektin toimintamekanismeista==
Mozart-efektiä käsittelevät tutkimukset ovat usein käyttäneet musiikkina nimenomaan Mozartin
===Mielialan ja vireystilan kohoamiseen perustuva teoria===
|