Ero sivun ”Tynkäeduskunta” versioiden välillä

491 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
lisää tynkyydestä; määritelmä ja johdanto kokonaan uusiksi, tynkäeduskunnalla tarkoitetaan nimenomaan sisällissodan jälkeistä vajaata eduskuntaa
(rivitystä)
(lisää tynkyydestä; määritelmä ja johdanto kokonaan uusiksi, tynkäeduskunnalla tarkoitetaan nimenomaan sisällissodan jälkeistä vajaata eduskuntaa)
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Tynkäeduskunta.jpg|thumb|375px|Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti [[Matti Paasivuori]] yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali [[Rüdiger von der Goltz]].]]
'''Tynkäeduskunta''' oli [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen [[eduskunta]], josta puuttuivat lähes kaikki [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|sosialidemokraattisen puolueen]] (SDP) kansanedustajat. [[Eduskuntavaalit 1917|Syksyn 1917 vaaleissa]] eduskuntaan oli valittu 92 sosialidemokraattia ja 108 [[Porvari (politiikka)|porvarillisten puolueiden]] edustajaa, joten lähes puolet eduskunnasta oli poissa. Tynkäeduskunta toimi maaliskuussa 1919 pidettyihin [[Eduskuntavaalit|seuraaviin eduskuntavaaleihin]] saakka.
'''Tynkäeduskunta''' oli aluksi täysilukuinen, 200 [[kansanedustaja]]sta koostunut [[Suomi|Suomen]] [[eduskunta]], joka valittiin [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen]] kesällä 1917 antaman hajotusmääräyksen jälkeen lokakuun alussa järjestetyissä [[eduskuntavaalit 1917|eduskuntavaaleissa 1917]]. Tämä eduskunta hyväksyi [[Suomen valtioneuvosto|Suomen hallituksen]], [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin senaatin]] antaman [[Suomen itsenäisyysjulistus|itsenäisyysjulistuksen]] äänin 100–88 [[6. joulukuuta]] 1917. Tammikuun lopulla 1918 alkaneen [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] myötä eduskunnan kokoontuminen keskeytyi ja kolme kansanedustajaa surmattiin sekä kymmeniä piiloutui Suomessa tai [[maanpako|pakeni]] [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolsevikkien]] hallitsemalle [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]lle.
 
== KokoontuminenEduskunnan sodankokoontuminen sisällissodan jälkeen ==
Välittömästi sisällissodan jälkeen aloitettiin oikeustoimet kaikkia kapinaan osallistuneita sosialidemokraattien kansanedustajia vastaan. [[Prokuraattori (Suomi)|Prokuraattori]] antoi pidätysmääräyksen 56:sta kansanedustajasta, joista 43 tavoitettiin ja saatiin oikeuden eteen. Noin 40 SDP:n kansanedustajaa oli sodan lopussa paennut Suomesta ulkomaille, viisi oli joutunut jo sodan aikana valkoisten teloittamaksi ja yksi oli tehnyt itsemurhan. [[Valtiopetos|Valtiopetoksesta]] tuomitut edustajat saattoi lain mukaan erottaa eduskunnasta vasta tuomion julistamisen jälkeen, joten sitä odotellessa heidän tilalleen ei tarvinnut kutsua varaedustajia. Lisäksi varaedustajatkin olivat useimmissa tapauksissa vangittuina. Suomesta poistuneita edustajia ei julistettu erotetuiksi eduskunnasta, jolloin heidän paikkojaan ei tarvinnut myöskään täyttää.<ref name)="piilonen">Juhani Piilonen: ”Sisäinen rakennustyö”, s. 160–165 teoksessa ''Itsenäistymisen vuodet 1917–1920: 3. Katse tulevaisuuteen'' (toim. Ohto Manninen). Valtionarkisto, Helsinki 1992.</ref>
 
Vajaalukuinen,Eduskunnan alkuunkokoontuessa vain 98 kansanedustajan kokoiseksi jäänyt eduskunta kokoontui ensiensimmäisen kerran [[sota|sodan]] syttymisen jälkeen toukokuussa15. 1918,toukokuuta päivääpaikalla ennenoli hallituksenvain eli98 [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukkojen]], [[valkoiset|valkoisten]] [[voitto|voiton]][[paraati]]a [[Helsinki|Helsingissä]]kansanedustajaa. [[Kapina]]anSosialidemokraattien nousseiden [[punakaarti|punaisten]] tukijaksi leimautuneiden [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattien]] alkuaan 92 kansanedustajastaedustajista tässä vaiheessa ainoastaan [[Matti Paasivuori|Matti Paasivuoren]] katsottiin voivan jatkaa toimessaan. Tynkäeduskunnan istunnossa tehtiin päätös viiden (poissaolevan) kansanedustajan vangitsemisesta, joista myöhemmin kaksi tuomittiin [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]]kuolemaan ja [[teloitus|teloitettiin]]. ParinMyöhemmin päivänyhdeksän kuluttua hyväksyttiin [[laki]] valtiorikos[[tuomioistuin|oikeuksien]] ja valtiorikosylioikeuden perustamisesta. Niissäkansanedustajaa tuomittiin valmistelusta, osallistumisestavankeuteen ja avunannosta kapinaan ja [[valtiopetos|valtiopetokseen]] myös yhdeksän kansanedustajaa [[vankeus|vankeuteen]], jossaheistä neljä edustajaakuoli menehtyivankilassa. Paasivuori tekikin [[välikysymys|välikysymyksen]] "erinäisten eduskunnan jäsenten vangitsemisen johdosta".
 
SDP:n kansanedustajien oikeusjuttu sai lopullisen tuomionsa [[Valtiorikosoikeus|valtiorikosylioikeudessa]] vasta joulukuussa 1918. Tämän jälkeen eduskuntaan kutsuttiin viisi varaedustajaa. Lisäksi Venäjältä palannut [[Evert Huttunen]] sai liittyä suoraan eduskuntaryhmään.<ref name="piilonen" />
Toukokuun lopulla 1918 eduskunta luovutti marraskuussa ottamansa korkeimman vallan haltijuuden [[Suomen valtionhoitaja|valtionhoitajalle]], joksi valittiin [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]. Samalla nousi esille Suomen [[politiikka|poliittisen]] kentän jakautuminen [[monarkia]]n ja [[tasavalta|tasavallan]] kannattajiin, joista edeltävät olivat tynkäeduskunnassa enemmistönä. Toukokuun lopulla säädettiin myös laki väliaikaisten säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi, joka rajoitti [[painovapaus|paino-]], [[yhdistymisvapaus|yhdistymis-]] ja [[kokoontumisvapaus|kokoontumisvapautta]] ollen voimassa kesäkuuhun 1919. Laki kohdistui erityisesti sosialidemokraattien toimintaan.
 
==Tynkäeduskunnan säätämiä lakeja==
[[Paasikiven I hallitus|Paasikiven senaatti]] antoi kesäkuun alussa 1918 esityksen [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskuntaisesta]] [[valtiomuoto|valtiomuodosta]] eduskunnalle, joka hyväksyikin sen tasavaltalaisten kuitenkin onnistuessa 1/3 määrävähemmistön nojalla lykkäämään yli vaalien. Elokuussa eduskunta antoi senaatille sen pyytämät oikeudet etsiä maalle uusi [[kuningas]], kuten voimassa edelleen ollut [[Ruotsi]]n vallan ajalta periytynyt [[vuoden 1772 hallitusmuoto]] edellytti [[hallitsijasuku|hallitsijasuvun]] sammumistapauksessa. Kuninkaaksi päädyttiin valitsemaan [[Saksan keisari]] [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhem II]]:n [[lanko]], [[Hessen]]in [[prinssi]] [[Friedrich Karl]]. Tasavaltalaiset onnistuivat vielä lykkäämään kuninkaanvaalia kuukaudella, mutta lokakuussa eduskunta hyväksyi äänin 64-41 Friedrich Karlin tulemaan Suomen kuninkaaksi.
===Valtionhoitajan asettaminen===
Toukokuun lopulla 1918 eduskunta luovutti marraskuussa ottamansa korkeimman vallan haltijuuden [[Suomen valtionhoitaja|valtionhoitajalle]], joksi valittiin [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]. Samalla nousi esille Suomen [[politiikka|poliittisen]] kentän jakautuminen [[monarkia]]n ja [[tasavalta|tasavallan]] kannattajiin, joista edeltävät olivat tynkäeduskunnassa enemmistönä. Toukokuun lopulla säädettiin myös laki väliaikaisten säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi, joka rajoitti [[painovapaus|paino-]], [[yhdistymisvapaus|yhdistymis-]] ja [[kokoontumisvapaus|kokoontumisvapautta]] ollen voimassa kesäkuuhun 1919. Laki kohdistui erityisesti sosialidemokraattien toimintaan.
 
===Kuninkaanvaali===
{{Pääartikkeli|[[Suomen kuningaskuntahanke]]}}
[[Paasikiven I hallitus|Paasikiven senaatti]] antoi kesäkuun alussa 1918 esityksen [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskuntaisesta]] [[valtiomuotoHallitusmuoto|valtiomuodostahallitusmuodosta]] eduskunnalle, joka hyväksyikin sen tasavaltalaisten kuitenkin onnistuessa 1/3 määrävähemmistön nojalla lykkäämään yli vaalien. Elokuussa eduskunta antoi senaatille sen pyytämät oikeudet etsiä maalle uusi [[kuningas]], kuten voimassa edelleen ollut [[Ruotsi]]n vallan ajalta periytynyt [[vuoden 1772 hallitusmuoto]] edellytti [[hallitsijasuku|hallitsijasuvun]] sammumistapauksessa. Kuninkaaksi päädyttiin valitsemaan [[Saksan keisari]] [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhem II:n]]:n [[lanko]], [[Hessen]]in [[prinssi]] [[Friedrich Karl]]. Tasavaltalaiset onnistuivat vielä lykkäämään kuninkaanvaalia kuukaudella, mutta lokakuussa eduskunta hyväksyi äänin 64-4164–41 Friedrich Karlin tulemaan Suomen kuninkaaksi.
 
=== Torpparilaki ===
 
Yksi merkittävimmistä tynkäeduskunnan säätämistä [[sisäpolitiikka|sisäpoliittisista]] laeista oli lokakuussa 1918 hyväksytty [[torppari]]en vapautuslaki, joka oli jäänyt vahvistamatta sisällissodan sytyttyä. Sen mukaan torppari sai lunastaa [[vuokra]]maansavuokramaansa vuoden 1914 hintatason mukaan, joka oli kymmenesosa käyvän rahan arvosta. Kuitenkaan yli kymmenen vuoden valtiopetostuomion saanut torppari ei saanut lunastaa vuokramaataan, mutta tämä ns. punakaartilais[[pykälä]]punakaartilaispykälä oli määräaikainen päättyen kesäkuussa 1919.
 
=== Armahduslait ===
 
Poliittisen tilanteen vakiinnuttua eduskunta alkoi toteuttaa [[armahdus]]lakejaarmahduslakeja. Lokakuussa annettiin armahdus enintään neljän vuoden tuomion saaneille ja näin 35&nbsp;000 puna[[vanki]]apunavankia pääsi ehdonalaiseen vankeuteen. Myös tynkäeduskunnan koko kasvoi ja oli suurimmillaan 111 kansanedustajaa. Joulukuussa säädettiin toinen armahduslaki, jolla siirrettiin ehdonalaiseen enintään kuuden vuoden tuomion saaneet. Lisäksi senaatti rahoitti puolella miljoonalla markalla [[sotaorpo]]ja varten perustettavia [[lastenkoti|lastenkoteja]] varten.
 
== Tynkäeduskunnan loppuvaiheet ==